Karhulla on asiaa

Di­gi­taa­li­nen vuo­si­ker­to­mus elää pidempään kuin perinteinen

Merina Salminen

Useilla yrityksillä on perinteisen vuosikertomuksen rinnalla käytössä digitaalinen versio. Tarkoitan tässä yhteydessä digitaalisella vuoskarilla html-pohjaista vuorovaikutteista tuotetta enkä printtivuosikertomuksesta tehtyä pdf-versiota. Näinä nopean digitalisoitumisen aikoina luulisi, että html-vuosikertomus alkaisi olla vallitseva muoto, mutta näin ei ole.

Digitaalisen vuosikertomukset kasvavat vahvasti, mutta perinteiselläkin versiolla on edelleen roolinsa.

Esimerkiksi pörssiyhtiöt ovat viime vuosina ottaneet takapakkia ja siirtyneet html-vuosikertomuksista takaisin perinteisiin. Syynä on ollut sijoittajilta ja analyytikoilta tullut palaute. He ovat kokeneet löytävänsä etsimänsä asiat kuten tunnusluvut ja tulevaisuutta koskevat ohjeistukset helpommin pörssiyhtiön määrämittaisesta vuosikertomuksesta kuin navigointiin ja hakuun perustuvalta verkkosivustolta.

Perinteisellä vuoskarilla on siis edelleen paikkansa ainakin pörssiyhtiöiden maailmassa. Nekin voisivat kuitenkin miettiä tilannetta uudelleen. Edelläkävijäksi tahtovalla pörssiyhtiöllä olisi mahdollisuus rakentaa vaikka minkälainen digikertomus perinteisen vuosikertomuksen rinnalle.

Digitaalinen vuosikertomus voi tarjota lisäarvoa täydentävänä tuotteena vaikka perinteinen vuosikertomus olisi edelleen tarpeen vaikkapa analyytikoiden vaatimuksesta.

Vaikka yritys ei haluaisikaan luopua perinteisestä vuoskarista, digiversio voi tuoda paljon lisäarvoa. Myös listaamattomat yritykset ja muut organisaatiot voivat olla edelläkävijöitä ja hyödyntää digitaalisen vuosikertomuksen tarjoaman erottuvuuden. Näin kannattaa tehdä varsinkin, jos relevantit kohderyhmät ovat diginatiiveja tai jos ei natiiveja niin digikykeneviä ainakin.

Vuotuisen pakkoprojektin sijaan vuosikertomuksesta voi tulla inspiroiva vuorovaikutteinen digituote.

Nykymaailmassa muoto on käytettävyyden kannalta yhtä kriittinen kuin sisältö. Vuosikertomus on usein yrityksen vuoden tärkein julkaisu. Kun sen sisältöön –  strategiaan, tunnuslukuihin ja tulevaisuuden visioihin – on käytetty huomattavasti aikaa, rahaa ja energiaa, kannattaa varmistaa, että arvokas substanssi on mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettävissä. Vuosikertomuksen ei tarvitse olla enää pitkin hampain tuotettu vuotuinen pakkoprojekti vaan yrityksen sidosryhmiä peräti vuorovaikutukseen innostava ja inspiroiva digituote.

Digitaalinen vuosikertomus, blogi, Karhu Helsinki

Mitkä tekijät sitten puoltavat digitaalista vuosikertomusta:

  1. Netissä vuosikertomusta voi hyödyntää tehokkaammin. Perinteinen vuosikertomus kiinnostaa pienen hetken, maksimissaan sen kuluvan vuoden. Digivuoskariin tiedonhakijat voivat palata helposti vuosiakin myöhemmin. Se elää huomattavasti pidempään. Digiversiota voi hyödyntää helpommin myös esimerkiksi viestinnän tai markkinoinnin tausta-aineistona. Koska vuosikertomuksen sisältö on yritykselle iso investointi, sitä ei pidä ajatella ainoastaan pakollisena tiedottamis- ja raportointivelvollisuuden täyttämisenä vaan aarreaittana, jota voi hyödyntää paljon nykyistä laajemmin.
  2. Digitaalinen vuosikertomus on helpommin jaettavissa. Perinteinen vuosikertomus on jaossa pääasiassa perinteisissä yhteyksissä kuten sijoittaja-, media- ja muissa sidosryhmätapaamisissa. Jakelu ja hyödyntämispotentiaali jää helposti pieneksi. Digiversiota taas voi levittää loputtomasti esimerkiksi sosiaalisen median ja muissa digitaalisissa kanavissa.
  3. Netissä on helpompi visualisoida asioita. Yrityksen mennyttä ja tulevaa voi konkretisoida vaikka videoilla tai animaatioilla. Se ei printissä tai pdf-versiossa onnistu. Toimitusjohtaja voi esimerkiksi kertoa lyhyellä videolla inspiroivasti yrityksen tulevista visioista sen perinteisen kirjoitetun jaarittelun sijaan. Liikkuva kuva tuo numeroiden takana olevat ihmiset huomattavasti lähemmäksi kohdeyleisöä. Myös yrityksen tuotteiden tai palveluiden esittely modernein digitaalisin keinoin tekee konkreettiseksi sen miksi yritys on ylipäätään olemassa.
  4. Digitaalinen versio on ympäristöystävällisempi. Painotuote kuluttaa paljon enemmän energiaa kuin digitaalinen esitystapa.  
  5. Digitaalinen käyttöliittymä on lukijalle helpompi. Vuosikertomus sisältää valtavasti numeerista dataa. Kuka oikeasti jaksaa kahlata läpi kokonaisen painetun vuosikertomuksen? Jos ihan rehellisiä ollaan niin ei yleensä kukaan muu kuin yrityksen oma väki. Digitaalisessa versiossa lukija sen sijaan löytää nopeasti itseään kiinnostavat asiat ja voi jättää vähemmän kiinnostavat kokonaan väliin tai palata niihin myöhemmin. Helppous lisää puoleensavetävyyttä. Ei enää informaatioähkyä!
  6. Digivuoskari on helppo pitää ajan tasalla. Painettu versio vanhenee äkkiä. Viimeistään seuraavana vuonna se edustaa jo mennyttä maailmaa eikä kiinnosta enää ketään. Digitaalista vuosikertomusta voi muokata ja täydentää ajan kuluessa, jolloin sen elinkaari pitenee huomattavasti.
  7. Digitaalinen vuosikertomus on mitattavampi. Hakukoneoptimointi ja -analytiikka mahdollistavat sen, että digivuoskarista saadaan irti tehoja aivan eri tavalla kuin perinteisestä. Yritys pääsee seuraamaan kuinka paljon kertomusta luetaan sekä analysoimaan lukijakuntaansa.
  8. Hyvin suunniteltu digivuoskari säästää kustannuksia. Jos digikertomuksen pohja on hyvin suunniteltu, seuraavan vuoden versio voi syntyä nopeasti ja edullisesti. Printtiversion kanssa tilanne on harvemmin tämä. Digiversiossa voi myös hyödyntää aineistoja, jotka on jo luotu yrityksen verkkosivuston muita osioita varten.

Tarvitseeko perustella enempää? Olisiko jo digitaalisen vuosikertomuksen aika?

Tykkäsitkö tästä jutusta?

0
0
0
0
Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Jaa juttu somessa
Tällä viikolla näitä luettiin eniten
  1. Matomo-analytiikka – eniten käytetyt raportit
  2. Miksi sähköposti menee roskapostiin?
  3. Digipalvelulain uudet vaatimukset  – kuluttajia palvelevien verkkokauppojen on pian oltava saavutettavia
Viime aikoina eniten reaktioita herättivät
Ota yhteyttä
Tilaa uutiskirje