Google arvottaa sivuja, ei sivustoa
Oletko koskaan käynyt keskustelua, jonka jälkeen pohdit, että mahdoittekohan puhua samasta aiheesta ollenkaan? Kenties, vaikka käyttämänne termit tai käsitteet olisivatkin olleet suunnilleen samoja? Sain tästä ilmiöstä hiljattain muistutuksen, kun puhuimme ristiin yrityksen näkyvyydestä tietyillä hakusanoilla Googlen luonnollisessa haussa ja hakusanoista maksetussa haussa.
Tätä samaa sekaannusosastoa on nykyisin jo hyvin tiedostamani ikuinen väittely äitini kanssa siitä, mitä ”ensi viikonloppuna” tarkoittaa (blogin lopussa oikea vastaus!). Toisinaan kyse on väärinymmärryksestä tai termien sekoittamisesta keskenään.
Hakukoneoptimointikeskustelujen monia hämmenteviä hetkiä vältettäisiin, jos hoettaisiin säännöllisesti, mieluiten vaikka ääneen: Google arvottaa sivuja, ei sivustoa. Asia on niin perustavanlaatuinen, että aion pyhittää tämän kirjoituksen tälle aiheelle.
Fraasi itsessään on simppeli, mutta silti se aiheuttaa tasaisesti sekaannusta. Asia näkyy esimerkiksi arkisessa kielenkäytössä, jossa arvuutellaan ”miten sivustomme näkyy Googlessa?” tai vielä tyypillisemmin ”miksi ei meidän nettisivut näy, kun googlaan sanalla x?”. Osansa tästä johtuu varmastikin siitä, että ”sivu” ja ”sivusto” kuulostavat hyvin samalta asialta. Tähän päälle vieläpä puhumalla nettisivuista, viitataan tyypillisesti sivustoon eikä yksittäisten sivujen joukkoon. Vastaava ongelma on lievempi englanniksi: ”webpage” ja ”website”, mutta taustaongelma on ylikansallinen.
Epäselvät määritelmät ja käsitykset termeistä eri keskustelutahojen välillä on niin tyypillinen ongelma, että esimerkiksi tieteellisessä julkaisuissa käytetäänkin ensimmäiset kappaleet selittämään, mitä itse tarkoittaa tietyillä termeillä juuri sillä kertaa. Sellaiseen ei tutkijakammioiden ulkopuolella tunnu olevan aikaa ja tokkopa kiinnostustakaan.
Mitä tämä tarkoittaa hakukonenäkyvyyden kannalta?
Googlen robotin alati kahlatessa ja indeksoidessa verkkosivuja se arvottaa kunkin sivun siten, kuin se oli yksittäinen oma planeettansa, jossa on sisältöä, koodia ja linkkejä. Eli toisin sanoen, vaikka muut sivut vaikuttavat tähän planeettaan, sen sijainnilla galaksissa ei ole Googlelle merkitystä. Siten arvotuksen ja indeksoinnin kannalta sivu voisi sijaita millä domainilla tahansa, ja se saisi silti samanlaisen kohtelun Googlelta.
Epäilen, ettei esimerkkini tee asialle täyttä kunniaa. Siksi lienee hyödyllistä käsitellä sitä muutaman keskeisen hakukonenäkyvyyteen liittyvän osa-alueen kautta.
Google ei rankaise monimuotoisesta sisällöstä
Hyvästä ja riittävästä verkkosivujen sisällöstä puhuminen saa helposti mullan maistumaan suussa, niin paljon siitä kohkataan kaikkiin markkinointiin ja viestintään liittyvien töiden parissa. Nyt en kuitenkaan keskity painottamaan asian tärkeyttä, vaan sen lieveilmiötä.
Googlea ei näpäytä sinua näkyvyydessäsi, vaikka sivustoillasi käsiteltäisiin sujuvasti kaikkia aiheita metsäkoneista norsupooloon. Tämä huoli tulee toisinaan esiin, jos esimerkiksi pelkää hakukonenäkyvyytensä kärsivän, jos kaikki sivuston sisällöt eivät ole samasta teemasta tai aiheesta. Näin ei kuitenkaan ole, koska Google arvostelee sivuja, ei sivustoja. Hyvä esimerkki tästä ovat kaikki uutissivustot, jotka käsittelevät aiheita laidasta laitaan sujuvasti hakukonenäkyvyyden kärsimättä. Me Karhussakin olemme näppärästi tässä samassa blogissa käsitelleet aiheita aina sähköisestä talousraportoinnista saavutettavuusdirektiiviin. Olkoonkin, että tyypillisimmät aiheemme liittyvät jotenkin verkkosivuihin, hakukoneisiin ja liiketoimintaan niiden ympärillä.
Kannattaako rakenteessa olla alidomain vai alikansio?
Alidomain näyttäytyy sivuston urlissa esimerkiksi muotona blog.hubspot.com verrattuna alikansioon, kuten hubspot.com/blog. Vaikka hakukonenäkyvyyden kannalta sivustorakenteella on iso vaikutus, ei valinnalla käyttää alidomaineita tai alikansioita ole merkitystä. Tämän on varmentanut Googlen Search Advocate John Mueller lukuisia kertoja:
Mueller selittää asian vielä erikseen hyvässä lyhyessä Youtube-videossaan. Alikansiot ovat luultavasti valtaosalle tutumpi ja turvallisempi tapa jäsentää sisältöä, mutta esimerkiksi YLE Suomessa pilkkoo ruotsinkielisen sisältönsä svenska.yle.fi -alidomainin alle. Kummalla tahansa rakenteella on mahdollista saada hyviä hakukonesijoituksia, mutta sen saavuttamista alidomainien kanssa pidetään enemmän työtä vaativana.
Linkitykset luovat auktoriteettia
Sisällön järjestämisessä on yleistynyt rakenne, joka nojaa sisältöhubeihin. Ikävältä sairausoireyhtymältä kuulostava ns. Pillar-Cluster Model perustuu eri aiheiden ympärille luotaviin hubeihin tai klustereihin, joita linkitetään alasivuihin tai toisiin hubeihin, luoden selkeitä aiheellisia kokonaisuuksia. SEO:n näkökulmasta tämä rakenne toimii hyvin, koska se mahdollistaa helpon tavan välittää muilta sivustoilta tulevien linkkien painoarvo oman sivuston tärkeisiin sisältöihin. Tämä toimii hyvin, koska… Google arvottaa sivuja, ei sivustoja. Vaikka sisäiset linkitykset eivät olekaan yhtä arvokkaita kuin ulkoiset linkit, pitää Google kuitenkin jokaista yksittäistä sivua hyvin linkittyneenä. Jos haluat lukea rakenteesta lisää, HubSpot siirtyi blogissaan Pillar-Cluster Modeliin muutama vuosi sitten.
Yritin tässä tekstissä siirtää päähäsi hakukoneoptimoinnin mantran: ”Google arvottaa sivuja, ei sivustoja”. Sattuu kuitenkin olemaan niin, että tämä on erikoisalaamme, oli mielessäsi sitten vain hakukoneoptimointi tai sivustouudistus. Jos haluat keskustella näistä aiheista kanssamme, ota yhteyttä!
Lue lisää aiheesta:
Search Engine Journal: Google Still Ranks by the Webpage, Not the Site as a Whole
ahrefsblog: What is SEO? Search Engine Optimization Explained
Ps. Sana ”ensi” tarkoittaa suomen kielessä alunperin ”lähinnä seuraava”. Täten ”ensi viikonloppu” on seuraava viikonloppu. On kuitenkin todennäköisesti englannin kielen vaikutuksesta (this weekend vs. next weekend) ruvettu käyttämään ilmaisua ”ensi viikonloppu” merkityksessä ”seuraavasta viikonlopusta seuraava viikonloppu”. Äitini on siis oikeassa ensimmäisen muotonsa kanssa, ja minut on englanninkielinen media pilannut.
