In­ter­net­jar­gon aloit­te­li­joil­le – ym­mär­tä­mäl­lä nämä termit pysyt kes­kus­te­luis­sa kärryillä

Internet on pimeä ja täynnä omituista slangia. Meillä suomalaisilla on vielä astetta hankalampaa, kun nettikieli on pitkälti sekalaista finglishiä tai hassusti käännettyjä termejä – missä ihmeen välissä on välimuisti, mikä kumma on domain ja mitä tekemistä solmulla on netin kanssa?

Kokosimme tähän artikkeliin setin termejä, jotka ymmärtämällä voi olla helpompi seurata keskustelua. Tämä on juttusarjan ensimmäinen osa, joten jos tällä oppimäärällä ei vielä jargon tunnu tarttuvan, älä suotta murehdi, vaan seuraa blogiamme ja voit oppia uutta. Voit myös ehdottaa meille termejä, joiden merkitys on jäänyt pimentoon ja joille haluaisit mielellään kuulla selityksen.

Blacklist

Blacklist eli musta lista on ikävä tilanne, joka voidaan kuitenkin korjata. Termiä käytetään usein tilanteissa, joissa esimerkiksi lomakelähetys ei kulje perille sähköpostilaatikkoon, vaikka lomakkeen asetukset olisivat kunnossa. Jos palvelimen asetuksista ja sivustolta ei löydy mitään vikaa, täytyy selvittää, ettei sivuston IP-osoite ole joutunut sähköpostipalvelimen mustalle listalle. 

Varsinkin tilanteissa, joissa sähköposti ja sivusto käyttävät samaa domain-päätettä, mutta majailevat eri palvelimella, on mustalle listalle joutuminen sivustouudistuksessa mahdollinen riesa. Blacklisting johtuu yleisimmin siitä, että sähköpostipalvelin epäilee viestiä epäaidoksi. Viesti saapuu samasta tutusta domainista, mutta yhtäkkiä IP-osoite ei olekaan sama kuin aikaisemmin. Palvelin päättelee, ettei kyseessä voi olla luotettava lähettäjä vaan roskaposti ja estää pahimmillaan kaiken liikenteen kyseisestä IP-osoitteesta. 

Lopullinen tuomio mustalle listalle joutuminen ei ole ja IP-osoite voidaankin siirtää “valkoiselle listalle” – white list. Kun IP-osoite on valkoisella listalla, ei sähköpostipalvelin enää epäile viestin sisältöä roskaksi vaan päästää sen läpi.

Bugi

Bugi on sana, johon usein törmää internetissä, mutta mitä nämä nettiötökät oikeastaan ovat? Yksinkertaisesti sanottuna virheitä koodissa. 

Bugi voi olla pieni typo jossain kohtaa koodia tai väärä asetus, jota ei ole huomattu. Bugi voi johtua myös tilanteesta, jota ei ole osattu ennakoida ja jota varten ei ole siis pystytty kirjoittamaan erityisiä ehtoja koodiin.

Joskus bugi voi johtua myös muuttuvasta ympäristöstä. Jos aikaisemmin oikein toiminut järjestelmä lakkaa yhtäkkiä toimimasta, johtuu virhetilanne luultavasti siitä, että jokin ympäristössä on muuttunut – ihan itsestään mikään koodi ei kosahda. Internet on alati muuttuva ja kehittyvä ympäristö, joten kaikkea ei pystytä ennakoimaan.

Domain

Domainilla tarkoitetaan sivuston julkista ulospäin näkyvää nimeä, jolla se on löydettävissä. Domain on siis palvelimen julkinen nimi tai verkko-osoite. Domaineja ovat esimerkiksi kaikki .fi-päätteiset osoitteet. Palvelimelle voi ohjata useita domaineja, mutta vain yhden tulisi olla julkisesti käytössä, jotta esimerkiksi sivuston sisältö ei indeksoidu kahdesta eri osoitteesta hakukoneisiin. Myös www-alkuinen domain on eri domain, kuin ilman www-alkua, eli www.sivusto.fi ja sivusto.fi ovat kaksi eri verkko-osoitetta, joten toisesta tulisi tehdä ohjaus toiseen.

Node eli suomalaisten kesken solmu

Drupalissa yksittäistä sivua kutsutaan nimellä node. Suomeksi node on tietysti solmu – tämä nivoutuukin hauskasti verkkosivusto-termin kanssa ajateltuna yhteen: yksi solmu on osa isompaa verkkoa. Monta solmua yhdessä muodostaa laajan verkon ja kokonaisuuden. Yhtä solmua tarkastelemalla voi nähdä vain pienen osan verkosta, mutta verkko ei synny ilman solmuja.

Jokaisella solmulla eli nodella on oma tekninen nimi – nodeID. NodeID näkyy esimerkiksi sivun muokkausnäkymässä URL-osoitteessa. NodeID toimii myös sivun URL-osoitteena muodossa /node/*id-numero* esim. /node/1. NodeID-osoitetta ei tosin ole tapana käyttää julkisesti vaan sen sijaan käytetään hakukoneille ja ihmisille ystävällisempää osoitealiasta. Siitä enemmän tuonnempana.

“Ongelmaa ei saatu toistettua”

Olet saattanut törmätä joskus lauseeseen “Emme saaneet ongelmaa toistumaan” lähettäessäsi bugiviestiä korjattavaksi. Ongelman toistamisella tarkoitetaan sitä, että kuvailtua tilannetta ei ole pystytty aiheuttamaan uudelleen annetuilla tiedoilla, jolloin tilanteen syytä on hankala selvittää. Moderneissa selaimissa on mahdollisuus tutkia koodia ilman, että tarvitsee olla kirjautuneena palvelimelle. Tällä tavalla voidaan tarkistaa, mikä on aiheuttanut ongelmatilanteen. 

Jos ongelmatilanne ei ole päällä, ei selainten virheloki anna virheitä, eikä tilanteen juurisyyn selvittämiseen saada lisävihjeitä. Virhe voi johtua niin monesta eri seikasta, että ilman vihjeitä on tilanne käytännössä melkeinpä sama, kuin koittaisi löytää heinästä tehtyä neulaa heinäsuovasta. Tai koodia koodista. 

URL

URL eli Uniform Resource Locator on osoite, joka kertoo yksittäisen sivun sijainnin – sivun polku. Useimmiten URL-polku kertoo sivun sijainnin valikossa, jolloin polku muodostuu useista osioista, joita erotellaan kenoviivalla. 

Drupalissa ulospäin näkyvää osoitetta kutsutaan URL aliakseksi. Se on siis sivun toinen ymmärrettävämpi nimi. Sivuilla on käytännössä kaksi polkua: sivun ID-osoite (esim. node/46) sekä selkokielisempi URL alias, joka muodostuu valikkohierarkiasta ja sivun otsikosta.

Yksi URL-osoite voi olla kerralla vain yhdellä sivulla. Jos sivustolle luo kaksi sivua, joilla on identtiset otsikot, täytyy sivut erottaa URL-tasolla toisistaan jollain lailla. Drupalissa sivuston URL-polun perään nousee automaattisesti numero alkaen nollasta. Jos siis sivua luodessasi huomaat, että URL on muotoa /sivun-otsikko-0, löytyy samalla polulla jo toinen sivu. Alkuperäinen sivu kannattaakin siis tarkistaa, jotta tuplasisältöä ei vahingossa synny sivustolle.

Uudelleenohjaus

Uudelleenohjauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi vanha osoite halutaan osoittaa uuteen paikkaan. Jos sivun URL-osoite muuttuu, mutta halutaan varmistaa, että aiemmin käytössä ollut osoite vie yhä perille uuteen osoitteeseen, tulee vanha osoite ohjata uuteen uudelleenohjauksella. Lue lisää uudelleenohjauksista sivustouudistuksen yhteydessä.

Välimuisti – päivitys ei näy

Välimuistista puhutaan usein, kun sivustolla tehdyt muutokset eivät näy heti julkisesti sivustolla. Välimuisti on tärkeä osa sivuston luotettavan toiminnan takaamista, sillä se tasaa palvelimen kuormitusta, kun jokaista sivulatausta ei haeta suoraan palvelimelta vaan sivuston välimuistista. Kaikkea tietoa ei siis näytetä suoraan palvelimelta, vaan staattiseksi luokiteltu tieto, kuten sivun tekstisisältö, näytetään jonkin aikaa välimuistista. Joillekin sivuston elementeille voidaan asettaa ehtoja, että ne eivät jää välimuistiin vaan näkyvät aina tuoreina. Tällaisia voisivat olla vaikkapa pörssikäppyrät, liikennevälineiden tiedot tai yleisesti mikään sellainen data, jota on välttämätöntä päivittää tiheästi.

Sivuston sisäisen välimuistin lisäksi myös selaimessa on välimuisti. Kun sivustolla vierailee ensimmäisen kerran, tallentaa selain välimuistiinsa tiedostoja sivustolta. Tallentuvia tiedostoja ovat HTML-tiedostot, CSS-tyylitiedostot ja JavaScript-tiedostot kuten myös kuvat, grafiikka ynnä muu multimediasisältö. Joskus onkin hankalaa saada esimerkiksi kuvia päivittymään, jos kuvan nimi ei muutu, sillä selain olettaa, että sisältö on yhä samaa, eikä hae sitä uudelleen palvelimelta. Lue lisää välimuistista.