Jousta, ole luova ja perustele pointtisi – pehmeät taidot korostuvat nykypäivän mukautuvassa työelämässä
Työnantaja määrää, missä työ tehdään, millä tahdilla ja mitä tietoa jaetaan. Johan roolin määrittää sanakin: työn antaja.
Näin se oli vanhemmillamme.
Menneen kevään aikana olen kiinnittänyt huomiota kahteen työelämän isoon muutokseen, joista on käyty värikästä keskustelua: ensinnäkin kovien ammattitaitojen oheen ovat nousseet pehmeät, usein vuorovaikutukseen liittyvät taidot. Toiseksi työnteon joustavuudesta on esitetty näkökulmia puolesta ja vastaan.
Pehmeillä taidoilla menestykseen
Ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiseen ja siihen vaikuttamiseen liittyvät pehmeät taidot (soft skills) ovat nousseet jopa tärkeämmiksi, kuin asioiden ymmärtämiseen ja niihin vaikuttamiseen liittyvät taidot. Jokin tietty ohjelmointikieli voi vanhentua ja siihen liittyvät taidot hapantua. Sen sijaan luovuuden, mukautumiskyvyn ja yhteistyötaitojen kysyntä vain kasvaa.
McKinseyn lokakuisessa tutkimuksessa (The Wall Street Journal) huomattiin, että koneet ja automaatio ovat jo muuttaneet yritysten rekrytoinneissaan arvostamia taitoja. Luovuuden tarpeen arveltiin tutkimuksessa lisääntyvän jyrkästi vuoteen 2030 mennessä. LinkedInin Global Talent Trends 2019 -tutkimuksen perusteella yritysten eniten kaipaamat, mutta vähiten tarjolla olevat pehmeät taidot olivat luovuus, kyky perustella ja saada puolelleen, yhteistyö, mukautumiskyky ja ajanhallinta. Tähän on helppo samaistua.
Jopa koodaamisen voidaan ajatella olevan luovaa työtä. Siinä tuotetaan asioita, joita ei ole aiemmin tehty, ilman yhtä oikeaa vastausta tai määrättyä etenemistapaa. Koodari tarvitsee kyvyn ohjelmoida ja kääntäjän pitää hallita kielensä. Ilman näitä kovia taitoja työtekijä ei selviä perustehtävästään. Näitä taitoja on huomattavasti helpompi arvioida esimerkiksi työhaastattelussa.
Pehmeiden arvojen mittaaminen sen sijaan on vaikeampaa. Jos haastateltava on hermostunut, tarkoittaako se sitä, ettei hän ole hyvä johtaja? Voiko pirteästä olemuksesta päätellä, että hakija on hyvä tekemään yhteistyötä? Sosiaalisten vihjeiden perusteella tehty arviointi on kaukana objektiivisesta ja alitajunnan reippaasti värittämää. Ensivaikutelma merkitsee valtavasti, samoin luottaminen intuitioon, jonka haastateltava arvioijassaan synnyttää.
Mitattavia tai ei, pidän pehmeiden taitojen hallintaa tämän päivän työntekijöille erityisen tärkeinä. Oman alan tekninen ammattitaito on helpommin opeteltavissa kuin pehmeät taidot, jotka kertyvät vähitellen, pitkin matkaa.
Joustavuutta etätöillä, mukautuvilla työajoilla ja erilaisilla työtiloilla
Toinen työelämää vahvasti muuttava piirre on joustavuuden lisääntyminen. Tekniikka on pienentänyt fyysisen toimiston ja ennalta määrättyjen työaikojen merkitystä, kun täysin samaan tietoon ja työkaluihin on pääsy sijainnista riippumatta. Työn joustavuus tarjoaa etuja muun muassa etätyön ja mukautuvien työaikojen muodossa sekä mahdollisuutena vaihtaa työtilaa tarpeiden mukaan. Joustojen hyödyntäminen vaatii samalla uusien taitojen oppimista esimerkiksi yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden tiimoilta. Toimistolla on helppo nähdä, kuka on pöytänsä ääressä, mutta miten viestiä läsnäolostaan pelkkien sähköisten työkalujen kautta? Erityisesti viestiminen vaatii tietoista panostamista, kun kasvokkain tapahtuvat kohtaamiset vähenevät.
A Stanford study in China showed that letting employees work from home increased productivity by 13% and reduced turnover by 50%. Harvard Business Review
Meillä Karhu Helsingissä etätöitä voi tehdä tällä hetkellä 80 % työajastaan. Mahdollisuutta hyödynnetäänkin laajalti. Loppukeväästä keräämästämme etätyöskentelyä koskevasta palautteesta 89 % oli myönteistä. 34 hengen yhteisömme toimistochatissa viuhui menneen kuukauden aikana 14 838 viestiä. Se on 21 lähetettyä viestiä työpäivässä per henkilö. Mielenkiintoista olisi kuulla vertailulukuja muilta toimistoilta.
LinkedInin kevään 2019 datan mukaan IT-ala on etätyöskentelyn uranuurtaja. Tutkituista aloista nimenomaan IT-alalla tarjottiin yleisesti suurimmalle joukolle mahdollisuus etätöihin. Harvinaisinta etätöiden salliminen oli ymmärrettävästi tuotantoteollisuudessa – siellä töiden vieminen lähikahvilaan vaatisi mielenkiintoisia erikoisjärjestelyitä. Samaan kategoriaan istuvat kirurgit, joiden läsnäolo ja töiden aikataulutus ovat vielä kriittisiä.
Joustavat työajat säästävät arkiruuhkassa kärvistelyltä ja etätyö kahden tunnin päivittäiseltä junassaistumiselta. Perheen menot on helpompi saada sumplittua, jos työnteko on joustavaa; toiset hyödyntävät kuntosalin hiljaisuuden keskipäivän aikaan. Sukkelimmatkaan tekniset ratkaisut eivät kuitenkaan korvaa täysin kollegan apua saman ruudun äärellä tai spontaania huulenheittoa iltapäiväkahvien aikaan. Siksi meillä kannustetaan hyödyntämään myös lähityön edut.
Työnantajamielikuvaa ei rakenneta mediatiedotteilla, vaan se muodostuu arjen teoista. Siitä, millaista on tiimihuoneissa ja keittiön pöydän ääressä, vaikka toimari ei ole paikalla. Uskon, että erinomainen työntekijäkokemus on avain erinomaiseen asiakaskokemukseen. Jälkimmäisen saavat aikaan ainoastaan työstään nauttivat työntekijät.
Aurinkoista ja kaikin puolin rentoa kesää!
