Viime viikolla toimistolla vietettiin juhlapäivää kera kukkien ja suklaan. Huolenpidon tiimissä toimivalla Eeva Tokoilla tuli 20 vuotta täyteen Karhun palveluksessa. Laitoimme Eevan piinapenkkiin ja tenttasimme ajatuksia näin 21. vuoden alkaessa.
Kuinka kauan olet ollut Karhulla töissä?
– Aika hurjan kauan, 20 vuotta tuli täyteen 4.10. Hauska on aina seurata kysyjän ilmettä, kun vastaan olleeni täällä töissä jo viime vuosituhannella ?.
Unelma-ammattisi lapsena?
– Eläinlääkäri, ennen kuin realiteetit tulivat lukioaikana vastaan. Olisi pitänyt panostaa hurjasti enemmän matemaattisiin aineisiin, mutta vapaa-ajan täyttivät opiskelun sijasta ravihevoset, lentopallo ja musisointi.
Mitä olet opiskellut, millainen koulutuksesi on?
– Lukion jälkeen vietin välivuotta enkä oikein tiennyt mihin suunnata. Päädyinkin sitten 1,5 vuodeksi Saksaan ravihevosia hoitamaan ja ”elämänkouluun”. Sieltä palattuani sain heti peruutuspaikan kauppaoppilaitoksen sihteerilinjalta. Tämän kaksivuotisen koulun jälkeen opiskelu houkutti vielä enemmän kuin täysipäiväinen työelämä ja ammattikorkeakoulusta valmistuin vuonna 2000 nimikkeellä tradenomi, HSO.
Mikä oli ensimmäinen työpaikkasi? Mikä siinä oli parasta?
– Kesätyö ravitallilla ja parastahan siinä oli hevoset.
Miten päädyit Karhulle töihin?
– Opiskeluaikana tarvitsin osa-aikatyötä ja aiemman työpaikan muutosten myötä oli tarpeen etsiä uusi työpaikka viimeiselle opiskeluvuodelle. Verkkojulkaisut (yrityksen nimi vuonna 1999) haki osa-aikaista www-assistenttia ja työtehtävät tuntuivat minulle sopivilta. Opintojen päätyttyä jatkoin töitä täysiaikaisena ja sillä tiellä ollaan edelleen.
Mikä on muuttunut Karhulla vuosien aikana? Kaipaatko jotain vanhoista hyvistä ajoista, oliko kaikki ennen paremmin vai onko jotain, mistä olikin jo aika päästä?
– Aloittaessani olin kahden yrittäjän lisäksi ensimmäinen työntekijä. Kuluneiden vuosien aikana porukan koko on kasvanut reiluun 30 henkeen. Vanhoista ajoista kaipaan välillä todella tiivistä yhteisen tekemisen meininkiä. Musiikki soi ja samassa huoneessa paahdoimme yhdessä projektia valmiiksi deadlinen kynnyksellä. Eihän sekään aina niin hehkeää ollut, mutta kivoja muistoja jäi. Yhdessä vaiheessa perjantaisin soi aina Nylon Beat, kovaa ja korkealta. Nykyään moni tekee paljon etätöitä ja isommassa porukassa tuota fiilistä on muutenkin vaikea tavoittaa, eivätkä kaikki luonnollisestikaan työstä samaa projektia. Huolenpidon kuuden hengen tiimissä meillä on tiivis ja yhteen hiileen puhaltava porukka, joten yksin ei tarvitse puurtaa nykyäänkään.
Monimuotoinen ja -tahoinen tehtävänkuva on ollut myös aina mieluinen ja tuonut vaihtelevuutta työhön.
Paras muisto Karhu-vuosilta?
– Ehkäpä parhaimmat muistot liittyvät yhteisiin kesäjuhliin ja pikkujouluihin, joiden järjestämisessä olen ollut mukana lähes aina. Ikimuistoisimmat näistä taitavat olla 2014 kesätapahtuman kalliolaskeutuminen ja vaijeriliut kaatosateessa, joissa joutui todella ylittämään itsensä. Lentonäytöksen seuraaminen Helsingin lähivesillä kesällä 2017 oli myös huima ja ainutkertainen kokemus. Pieniä kivoja hetkiä tulee koettua ihan arjessakin esim. tauolla ristisanaa yhdessä tehtäessä tai kun onnistutaan yhdessä työhön liittyvän ongelmatilanteen ratkaisussa.
Mikä on saanut viihtymään Karhulla näin pitkään?
– Alan jatkuva kehitys ja uusien asioiden oppiminen ovat pitäneet mielen virkeänä ja mielenkiinnon yllä. Monimuotoinen ja -tahoinen tehtävänkuva on ollut myös aina mieluinen ja tuonut vaihtelevuutta työhön. Joustavuus työajoissa ja etätyöt ovat helpottaneet lapsiperheen arkea ruuhkavuosina. Muut karhulaiset ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä tässä työssä ja työsuhteessa viihtymisessä.
Mitä teet vapaa-ajallasi?
– Kirjoja tulee luettua työmatkoilla ja kirjasto lähellä työpaikkaa sopii hyvin tähän harrastukseen. Koiran kanssa ulkoillessa saa raitista ilmaa ja metsässä liikkuminen on rauhoittavaa. Kaksosten myötä päädyin mukaan monikkoperheyhdistystoimintaan, jossa on tullut hyödynnettyä monia työelämässä opittuja taitoja. Sunnuntai-iltaan olen tänä syksynä löytänyt sopivan yin-joogan, jossa saa akut ladattua sopivasti uutta viikkoa varten. Tällä hetkellä lapsuudessa aloitettu soittoharrastus on tauolla, mutta eiköhän alttoviulu tule jossain vaiheessa taas otettua esiin.
Mitä haluaisit oppia?
– Meillä on ystäväni piano hoidossa vuoden ajan ja nyt olisi hyvä tilaisuus opetella sitä soittamaan, yksin ja yhdessä lasten kanssa.
Mikä on viimeisin virheesi, josta olet ottanut opiksi?
– Yleisellä tasolla olettaminen on osoittautunut virheeksi ja sen sijasta olen pyrkinyt selvittämään asiat, mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.
Mitä lapsesi ovat opettaneet sinulle?
– Nyt 12-vuotiaan esikoisen ja 10-vuotiaiden kaksosten kanssa on vuosien varrella opittu ainakin ennakointia, koordinointia ja sopeutumista muutoksiin. Läsnäolon tärkeys tulee lasten kanssa eteen lähes päivittäin.
