Karhujen kahvipöydässä – saisiko olla pala kakkua?
Aikoinaan tutustuessani Karhu Helsingin työpaikkailmoitukseen huomasin sieltä varsin erottuvan lauseen: “Toimistossamme tuoksuu säännöllisesti tuore leipä.” Se painui mieleeni tismalleen sanasta sanaan, minkä tajusin nyt tätä kirjoittaessani. Vaikkei tämä ollutkaan suurin syy hakea juuri Karhulle töihin, en pistä pahakseni päästyäni osaksi digitoimistoa, jossa leipominen on säännöllisesti läsnä.
Karhulla on ollut vuosien ajan jos minkälaista herkkua tarjolla, useimmat niistä tosiaankin jonkun karhulaisen ihan itse valmistamana. Pöydällä voi olla esillä makeaa perinteisemmistä korvapuusteista esimerkiksi eksoottisempaan pannacottaan tai banaanikakkuun. Karhussa osataankin irtautua työaskareista päivittäin perinteisen klo 14 kahvitauon parissa*, nauttien usein kollegojen omatekoisista herkuista (pingiksen peluun ohessa).
* Vallitsevissa olosuhteissa joudumme väliaikaisesti itse hankkimaan mahdolliset iltapäiväherkut etätyöpäiviemme piristykseksi.
Miten leipominen vaikuttaa työilmapiiriin?
Hyvä työilmapiiri on edellytys työntekijöiden hyvinvoinnille ja täten produktiiviselle työskentelylle. Vaikka ensisijaisesti ilmapiiriin ja hyvinvointiin vaikutetaan muilla asioilla kuin työntekijöiden kestitsemisellä, on tärkeää myös mahdollistaa mahdollisimman rentouttavat tauot työpäivän aikana. Mutta vaikuttaako leivonnaisten ja muiden herkkujen tarjoaminen työpaikalla positiivisesti työilmapiiriin? Tähän pystyvät vastaamaan parhaiten omat karhumme, ainakin meidän toimistomme näkökulmasta. Kysyin heiltä pienimuotoisen kyselyn muodossa kommenteja toimistoleipomiseen liittyen.
Naurut, keskustelut ja ihan vain se perus oleskelu kahvipöydässä muuttuu täysin. Ruoka on rakkaus ja tuo paljon iloa, varsinkin kun joku meistä tekee meille kaikille.
Karhujen mielestä herkkujen läsnäolo yhdistää. Kahvipöydässä voidaan iloita yhdessä ruoasta ja jakaa reseptejä. Se lisää yhteisöllisyyttä, auttaa rentoutumaan ja tuo hyvää mieltä sekä piristää. Se, että toimistolla tuoksuu säännöllisesti tuore leipä, ei kuitenkaan ole tärkein asia karhuille – se osataan nähdä mukavana bonuksena.
Huonoista puolista yksi nousi ylivoimaisesti esiin; haasteet pitää linjansa kurissa kaikkien houkutusten edessä. Tämän voi kuitenkin yrittää kääntää positiiviseksi ongelmaksi – ainakin toimistollamme pystyy myös harjoittelemaan itsekuria! Houkutusten ja niiden vaikutusten lisäksi huonoista puolista nostettiin vielä esille ajoittaiset voimakkaat hajut ja käryt.
Kuuluuko yksittäisen karhun työnkuvaan osata leipoa?
Myös yksi vastaaja nosti esille tärkeän kysymyksen leipomisesta – onko se vapaa- vai työaikaa? Asettuvatko ihmiset eri asemaan, jos toinen tykkää leipoa ja toinen ei? Leipomisesta ei kuitenkaan kannata ottaa stressiä. Niin kauan kun toimistollemme ei ole palkattu ammattikokkia, on kunkin leipurin palkkatyö kuitenkin enemmän tai vähemmän internetin parissa, ja leivonta vain tapa jakaa iloa kollegoille.
Onko sitten muiden ilahduttaminen se suurin syy leipoa toimistolla? Leipuriemme vastausten perusteella kyllä. Paineita leipomisesta ei suurin osa vastaajista myöskään ota. Leipominen on myös muodostunut usealle perinteeksi, jota halutaan pitää yllä. Jotakuta motivoi myös se, ettei kaikkea “joudu” syömään itse.
Yksi suurimmista työyhteisöämme järisyttäneistä debateista syntyi mantelimassan ja hillon paremmuudesta.
Onko jo herkkujen aika? Kyllä! Sain karhulaisilta pitkän listauksen siitä, mitä kaikkea pöydillä on ollut tarjolla. Käy hakemassa vaikka kahvikuppi seuraksesi virtuaaliherkuttelutuokion oheen!
Vuodenajat ja pyhät
Itsellä mieleen tulee ensimmäiset viikot Karhulla kun yhtäkkiä toimari käyttää tiistain leipoen laskiaispullia kaikille, se oli ennenkuulumatonta aikaisempiin työpaikkoihini verrattuna ja samalla superhienoa.
Kalenterin merkkipäivät näkyvät tarjoilujen teemassa. Runeberginpäivänä Huolenpidon Katja on loihtinut runoilijan nimikkoleivoksia, toimitusjohtajallamme Joonaksella on tapana leipoa laskiaispullat koko toimistolle, vappuna saamme nauttia munkeista. Kesän ajan pakastin on täynnä jäätelöä ja myös marjoja on usein tarjolla.
Kun oikeat pakkaset jälleen iskevät, leivotaan meillä totta kai myös pipareita, herkutellaan joulutortuilla ja koristellaan omia, persoonallisia piparkakkutaloja. Mutta sitä ennen ollaan myös saatu nauttia Halloween-aiheisista leipomuksista!
Joulun kunniaksi projektipäällikkömme Simo on myös loihtinut omilla käpälillään sympaattisen karhulle räätälöidyn leivän ja tuonut sen karhujen iloksi konttorille.
Eksoottisemmat herkut
Eksoottisia tuoksuja leijailee toimistoomme, kun web developerimme Javi valmistaa iloksemme mm. pannacottaa ja paahtovanukasta. Myöskään crema catalana, churrot, mallorcalaiset leivonnaiset, ensaimadat, taikka tiramisu eivät ole tuntemattomia toimistollamme! Jos lipsutaan leipomusten ulkopuolelle, tekee Javi myös pizzaa, perunamunakasta ja canneloneja. Huolenpidon tiimin Eevan tekemä suklaapavlova ilmestyy myös Huolenpitomme Inarin päiväuniin aina silloin tällöin.
Bonuseksotiikkana esittelyssä vielä projektipäällikkömme J-P:n kahden ainesosan kookosbanaanikeksit sekä Huolenpidon tiimin Jasun maaginen jäätelölinna! Bonusten bonuksena myös gin&tonic.
Perinne sai tuulta alleen
Vaikka saamme nauttia muiden maiden aarteista, emme arvosta yhtään sen vähempää perinteisempiä herkkuja, joita suomalaispöydissä näkyy useamminkin. Korvapuustit ovat ilonamme niin “tavallisina” kuin projektipäällikkömme Fannyn vegaanisena versiona sekä on meillä ollut tarjolla niinkin tavallista mutta erinomaista pannukakkuakin. Ja Eevan löytämällä Cebicin keittiön luottoreseptillä loihdittuja maailman parhaita banaanikakkuja. Unohtamatta teknologiapäällikkömme Kimmon muffineita!
Javin herkullinen leipä on myös nostettava ihan omaksi kappaleekseen. Siivu tätä kyseistä tuoretta leipää voinokareen kera on saanut useamman karhun vuosien saatossa huokaisemaan onnesta. Leipä on myös esiintynyt verileivän muodossa!
Yleisempien suomalaisperinteiden lisäksi Karhulle on muodostunut omia perinteitä. Mm. web developerimme Marilla on luonut mainetta kakkumestarina. Hänellä on tapana tuoda aina synttäreinään leipomansa kakut toimistolle jaettavaksi. Perinne sai tuulta alleen Marillan pohdiskellessa kollegoille, pitäisikö tarjota kakkua synttäreiden kunniaksi. Pian intranettiimme olikin jo ilmestynyt laskuri, joka ilmoitti tarkalleen, milloin Marillan kakku olisi tarjolla. Tästä ei voinut enää perääntyä – ja hyvä näin!
Siinä ne herkut olivat – toivottavasti ei tullut ihan herkkuövereitä (tässä ei edes ehditty esitellä kaikkea)! Vaikka osa ei ihan leivonnaisen kriteerejä täytäkkään, nousivat ne kyselyssä esiin ja koin tärkeäksi saattaa ne valokeilaan. Me karhut odotamme innolla, mitä kaikkea saamme tulevaisuudessa suuhumme pistää.
En keksi parempaa (tai itsevarmempaa) lopetusta tälle blogikirjoitukselle, kuin tämän lainauksen karhultamme:
En muista yhtäkään leipomusta joka olisi epäonnistunut! Miten se on mahdollista! Onko meillä toimistolla jokin leivontasuojelusenkeli vai olemmeko kaikki niin taitavia!?