Mikä on Mastodon? Mammutti sosiaalisen median pos­lii­ni­kau­pas­sa

Minä en kovastikaan käytä sosiaalista mediaa. Facebookiin liityin kaveripiirin painostuksesta, mutta juuri mitään en sinne ole postaillut enää pitkään aikaan. Joskus vuosia sitten Facebookista oli ihan kiva käydä katsomassa kavereiden kuulumisia, mutta Facebookin jatkuva aikajanan järjestelmällinen tuhoaminen, loputtomat säädöt yksityisyysasetuksiin ja todella pelottavan tarkat mainokset olivat minulle liikaa. Lisäksi minusta tuntui, että Facebook muuttui kamalaksi paikaksi monelle muullekin ja he päätyivät enää tekemään hieman teennäiseltä vaikuttavia ”rakkaiden kanssa mummolassa ?” -tyyppisiä päivityksiä, jotta kanssasomettajat eivät ihmettelisi, mihin he ovat kadonneet.

Twitter puolestaan muuttui vuosien saatossa hieman pyramidihuijausta muistuttavaksi egobuustaustyökaluksi, jossa ainoastaan seuraajien määrä ratkaisee – sisällöllä ei ole mitään merkitystä. Niinpä twiittien sisältö kutistui oivaltavista mikrobloggauksista hätäisesti kännykkäkameralla otetuiksi räpsäisyiksi tai linkkispämmiksi. Samaan aikaan keskustelukulttuuri Twitterissä muuttui perusnegatiiviseksi ja vihamieliseksi kaikkea kohtaan. Ja kaiken tämän päälle miljardööripsykopaatti* Elon Musk vielä osti Twitterin ja on kovaa vauhtia tuhoamassa siitä loputkin. [*kirjoittajan oma mielipide; ei heijasta Karhu Helsinki Oy:n yleistä linjaa tai oikeaa lääketieteellistä diagnoosia]

Facebookia ja Twitteriä kohtaan tuntemani inho oli saanut minut hieman kyyniseksi SoMe-palveluita kohtaan. Uusien palveluiden tärkeimpänä maalina tuntui lähes poikkeuksetta olevan se, että Facebook jonakin päivänä ostaisi niiden takana olevat yritykset ja perustajat pääsisivät viettämään leppoisia eläkepäiviä alle nelikymppisinä. Näissä viritelmissä en halunnut olla mukana. Olinko minä muuttunut SoMe-erakoksi, joka pitää aamiaisensa sisällön omana tietonaan? Enkö enää ollut kiinnostunut siitä, millaisia Paulo Coelhon teepussimietelauseita ihmiset halusivat liittää seesteisiin maisemakuviin? No, ehkä, mutta uskoin kuitenkin kaikesta huolimatta, että sosiaalisella medialla voisi olla paikka elämässäni – palvelun vain pitäisi tuntua oikealta

Mikä Mastodon on?

Pintapuolisesti katsottuna Mastodon on Twitter-klooni. Mastodonissa käyttäjät voivat tehdä teksti-, kuva- tai videopostauksia (”tuuttauksia”, eng. ”toot”) ja muut käyttäjät voivat vastata niihin, lisätä niitä suosikkeihinsa sekä ”buustata” (eng. ”boost”), eli edelleenjulkaista niitä. Mastodonin tärkeimmät ominaisuudet ovat kuitenkin pintaa syvemmällä:

• Mastodon on kokonaan avointa lähdekoodia, eikä sitä omista kukaan.
• Mastodon on hajautettu järjestelmä, joka yhdistyy yhdeksi globaaliksi kokonaisuudeksi käyttäjiensä kautta.
• Kuka tahansa voi luoda oman Mastodon-instanssinsa (eli palvelimen), joka toimii juuri niin kuin instanssin ylläpitäjä haluaa.
• Mastodon-verkoston ei tarvitse koostua pelkästään Mastodon-palvelimista, vaan mikä tahansa yhteensopiva palvelu käy.

Jokaisella Mastodon-instanssilla on avoin yhteenvetosivu, jossa palvelua avataan hieman enemmän ja jossa on nähtävillä karkeata statistiikkaa kyseisestä instanssista. Instansseista hieman lisää tuonnempana, mutta suosittelen lukaisemaan läpi esim. mastodon.social-instanssin yhteenvetosivun. Voit sitten jatkaa tämän blogikirjoituksen lukemista.

Koska kukaan ei omista Mastodonia, ei kukaan voi myöskään menettää sen omistajuutta tai ajaa koko palvelua alas.

Avoin lähdekoodi on Mastodonin edellytys

Mastodon voi olla olemassa vain avoimen lähdekoodin ansiosta. Sosiaalisen median palveluiden kehittäminen ja ylläpitäminen on erittäin vaativaa puuhaa, mutta riittävä määrä innokkaita ja asiantuntevia harrastajia saa ihmeitä aikaan. Harrastajien lisäksi Mastodonilla on myös muutama yrityssponsori, jotka tarjoavat resurssejaan Mastodonin täysipäiväiseen kehittämiseen. Yritykset eivät kuitenkaan omista mitään osaa Mastodonin lähdekoodista tai teknologiasta.

Avoin lähdekoodi toimii erittäin hyvänä takuuna siitä, että Mastodon ei katoa käyttäjiensä alta. Koska kukaan ei omista Mastodonia, ei kukaan voi myöskään menettää sen omistajuutta tai ajaa koko palvelua alas. Mastodon toimii niin kauan, kuin sillä on halukkaita käyttäjiä. Yksittäisiä instansseja voidaan ajaa alas, mutta palvelu on ja pysyy.

Avoin lähdekoodi antaa myös varmuuden siitä, että Mastodon ei käytä käyttäjien tietoja kauppatavarana tai tee mitään muutakaan epäilyttävää. Jos silti tuntuu siltä, että muiden palvelimilla ajettaviin ohjelmistoihin ei voi luottaa, on käyttäjällä vapaus laittaa pystyyn oma instanssinsa.

Oma yhteisö, koko maailma

Mastodonissa käyttäjät on aina sidottu instansseihin. Ennen rekisteröitymistä pitääkin valita, mille instanssille haluaa rekisteröityä. Valinnassa saattaa auttaa instances.social-palvelu, joka tarjoaa muutaman yleisluontoisen kysymyksen perusteella listan sopivista Mastodon-instansseista. Juuri tämä vaihe on mielestäni Mastodonin suurin ongelma, sillä instansseja on valtavasti, eikä uudella käyttäjällä usein ole minkäänlaista ajatusta siitä, mikä niistä kaikista voisi olla järkevä valinta. Mielestäni hyvät valintakriteerit olisivat seuraavat:

• Käyttäjiä on oltava sen verran, että instanssin tulevaisuus on turvattu. Pääsääntöisesti käyttäjiä tulisi olla vähintään muutama sata, jotta ei ole pelkoa instanssin alasajosta ainakaan ihan lähiaikoina.
• Instanssilla käytettävien kielten tulisi vastata omaa kielitaitoa. Toki Mastodonia voi koittaa käyttää myös uusien kielten opiskeluun, mutta kielimuuri saattaa nopeasti nousta esteeksi käytölle.
• Instanssin pääasiallisten aihealueiden tulisi vastata omia mieltymyksiä. Vaikka Mastodonissa on mahdollista seurata käyttäjiä miltä tahansa julkisesti saavutettavalta instanssilta, lähtevät omat tuuttaukset aina käyttäjän koti-instanssille. Jos siis esimerkiksi aiot pääasiallisesti tuuttailla ja lueskella teknologiasta, voisi fosstodon.org olla sinulle mahdollisesti sopiva instanssi.
• Kannattaa varmistaa, että instanssin säännöt ovat sopivat. Kukin instanssi voi määritellä omat sääntönsä sille, miten palvelussa käyttäydytään. Esimerkiksi edellä mainitun fosstodon.org-instanssin säännöstö on luettavissa osoitteessa https://fosstodon.org/about

Instanssin valinnan tärkeys korostuu käyttöä aloittaessa, sillä seurattavien käyttäjien löytäminen saattaa tuntua hankalalta. Etsiminen kannattaa aloittaa oman instanssin käyttäjien tuuttauksia lueskelemalla. Tästä päästäänkin näppärästi siihen, miten aikajanat Mastodonissa toimivat.

Kolme aikajanaa, yksi oikea järjestys

Mastodon tarjoaa kolme eri aikajanaa: koti, paikallinen ja globaali. Kaikki aikajanat listaavat tuuttaukset käänteisessä kronologisessa järjestyksessä, eli juuri niin kuin kaikkien muidenkin sosiaalisen median palveluiden pitäisi. Aikajanat tarjoavat kolme eri tasoa sisällön tarkastelemiseen:

• Koti: Kotiaikajanalle listautuvat omat ja seurattujen käyttäjien tuuttaukset. Tämä vastaa hyvinkin pitkälti Twitterin aikajanaa.
• Paikallinen: Paikallinen aikajana listaa kaikki kyseisen instanssin käyttäjien tuuttaukset. Paikallinen aikajana on erittäin hyvä tapa löytää seurattavia käyttäjiä ja tutustua uusiin ihmisiin. Mikäli instanssin käyttäjämäärä on riittävän pieni, on kaikkien instanssin käyttäjien tuuttauksia varsin helppo seurata ja keskusteluun on mukava osallistua. Isommilla instansseilla tuuttauksia törähteleekin sitten jo niin tiheään tahtiin, että keskusteluissa voi olla vaikea pysyä mukana.
• Globaali: Globaali aikajana kokoaa yhteen kaikkien paikallisen instanssisi tiedostamien instanssien tuuttaukset. Instanssit voivat tulla tietoisiksi toisistaan mm. siten, että käyttäjät seuraavat muita käyttäjiä eri instansseilta. Globaali aikajana toimii hyvin silloin, kun haluaa suodattaa keskustelua esim. joidenkin tiettyjen aiheiden perusteella. Muuten globaali aikajana tuntuu lähinnä toimivan jonkinlaisena Mastodon-sykemittarina.

Mikäli instanssivalinta on rekisteröityessä osunut nappiin, on paikallinen aikajana erittäin miellyttävää seurattavaa. Oikealla instanssilla paikallinen aikajana tuntuu tavallaan Twitter-aikajanalta, johon joku on jo valmiiksi osannut poimia sopivat seurattavat käyttäjät.

@Käyttäjä@Mastodon

Koska Mastodon-käyttäjä on aina sidottu johonkin tiettyyn instanssiin, on instanssi mukana myös käyttäjäviittauksessa. Siinä missä Twitterissä voi siis viitata käyttäjään pelkällä käyttäjänimellä – esim. @Kimitri – viitataan Mastodonissa yhdistelmällä @Käyttäjänimi@instanssi, eli esim. @Kimitri@fosstodon.org. Käyttäjäviittaukset näyttävät hieman hassulta, mutta ne ovat Mastodonin toiminnan kannalta erittäin tärkeitä.

Käyttäjäviittaukset kertovat Mastodon-instanssille, mitä muita instansseja on olemassa. Jos esimerkiksi minä, @Kimitri@fosstodon.org, viittaisin ensimmäisenä käyttäjänä johonkin mastodon.karhuhelsinki.fi-instanssin käyttäjään (tuollaista instanssia muuten ei ole olemassa… vielä), tulisi fosstodon.org-instanssi tietoiseksi sekä mastodon.karhuhelsinki.fi-instanssista että kaikista sen tuntemista instansseista. Näin tiedot uusista Mastodon-instansseista välittyvät nopeasti pitkin verkostoa. Ja voi, mikä verkosto se onkaan!

Fediverse, Mastodon, Pleroma, GNU Social…

Mastodon käyttää avoimia verkkoprotokollia, OStatusta ja ActivityPubia, joten se on yhteensopiva muiden samoja protokollia käyttävien palveluiden kanssa. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi Pleroma, GNU Social ja PixelFed. Kokonaisuutena tätä hajautettujen palveluiden universumia kutsutaan nimellä fediverse (yhdistelmä sanoista ”federation” ja ”universe”).

Fediversen vertailukohtana yleensä käytetään sähköpostia: kaikki on hajautettua, käyttäjät voivat käyttää mitä tahansa itselleen sopivaa palvelua ja palvelimet sekä asiakasohjelmat voivat toimia varsin vapaasti miten haluavat, mutta kaiken pohjana toimivat kuitenkin yhteiset, avoimet standardit. Voitaisiin siis ehkä sanoa, että fediverse kokonaisuutena on yksi sosiaalinen media, jota eri palvelut hyödyntävät omilla erilaisilla tavoillaan. Mielihän tässä meinaa räjähtää.

Kiinnostukseni heräsi, mutta miten pääsen käyttämään Mastodonia?

Ymmärrän, että minä vaikutan varsin innostuneelta Mastodonista ja tästä koko fediverse-hommelista. Jos kuitenkin siitä huolimatta haluat itse lähteä kokeilemaan, josko Mastodon vaikuttaisi mukavalta sosialisointikanavalta, pääset alkuun seuraavasti:

1. Etsi itsellesi sopiva instanssi osoitteessa https://instances.social. Mikäli olet yhtään kiinnostunut teknologiasta, suosittelen lämpimästi fosstodon.org-instanssia. Mastodonin ”pääinstanssi”, mastodon.social, on varsin hyvä ihan vain palveluun tutustumiseen.
2. Kun olet varmistanut, että instanssin säännöt varmasti sopivat sinulle, rekisteröidy instanssin käyttäjäksi.
3. Etsi itsellesi seurattavia henkilöitä. Uusia seurattavia löydät esimerkiksi lueskelemalla oman instanssisi paikallista aikajanaa.
4. Tuuttaa ja osallistu keskusteluihin!

Lisäksi:

• Mikäli haluat, voit asentaa Mastodon-asiakasohjelmat laitteillesi. Omassa käytössäni olen havainnut toimiviksi sovelluksiksi seuraavat: Tootdon (iOS, Android), Tusky (Android), Whalebird (macOS, Windows, Linux)
• Huikkaa minulle terveisesi ja omat kokemuksesi Mastodonista tai muusta osasta fediverseä. Käyttäjäni on @Kimitri@fosstodon.org.

Tuuttailemisiin!

[EDIT]: Tämä artikkeli on alunperin julkaistu 22.8.2018. Artikkeliin on päivitetty tietoja hieman ajankohtaisemmaksi, mutta pääpiirteissään artikkelin sisältö on sama kuin alkuperäisellä julkaisuhetkellä.