Tuuli kääntyy EU:ssa – miten käy yritysten di­gi­taa­lis­ten palveluiden sääntelylle?

Kilpailukykykompassilla 40 miljardin säästöt yrityksille – huomio kääntyy digisääntelyyn

Komissio on ennustanut aloitteensa liiketoiminnan sääntelyn purkamiseksi tuovan EU:n alueella toimiville yrityksille jatkossa 40 miljardin euron vuosittaiset säästöt, raportoi mm. Helsingin Sanomat. Komission tavoitteena on karsia neljäsosa kaikesta yrityksiä koskevasta regulaatiosta ja kolmasosa pk-yrityksiä ohjaavasta säännöstöstä. Puhutaan siis massiivisesta sääntelyn karsimisesta. Äkkikäännökseen vaikuttaa epäilemättä politiikan uusi puhuri Atlantin toiselta puolelta.

Komission kilpailukykykompassin tavoitteena on karsia neljäsosa kaikesta EU-yrityksiä ohjaavasta säännöstöstä

EU-komission mukaan ympäristösäännöksiä ei olla purkamassa, joten huomio väistämättä kääntyy yritysten digitaalisia palveluita, vastuullisuutta ja muutoin liiketoimintaa koskevaan sääntelyyn. EU on erityisesti profiloitunut liiketoiminnan sääntelyn kasvattajana viime vuodet, suorastaan noussut sen globaaliksi suurvallaksi.

Muilla liiketoimintaan liittyvillä alueilla onkin sitten ollut hiljaisempaa – ellei lasketa muutaman vuoden välein julkaistavissa strategiapapereissa toistettavaa tavoitetta nostaa EU maailman kilpailukykyisimmäksi talousalueeksi X vuoden kuluessa.

Vaikka suurin huomio on digijäteissä, säädökset vaikuttavat jokaiseen suomalaisyritykseen

Tuoreessa uutisoinnissa on noussut esiin erityisesti sääntely liittyen digijättien, kuten Metan ja Alphabetin, palveluihin. Suuriin digitaalisten palveluiden tarjoajiin vaikuttavat EU:n säännösarsenaalissa erityisesti DMA-, DSA– ja DGA-asetukset, jotka mm. asettavat rajoituksia datan käytölle ja hallitsevalle markkina-asemalle.

Mutta EU:n digitaalisia palveluita koskeva sääntely ja sen mahdollinen purkaminen vaikuttavat jokaiseen suomalaisyritykseen. Omassa työssäni verkkosivustojen, verkkokauppojen ja muiden digitaalisten palveluiden parissa erityisesti näiden säännösten vaikutus on kouriintuntuva:

• GDPR-tietosuoja-asetus, joka asettaa raamit henkilödatan käytölle
• Saavutettavuusdirektiivi, joka määrittää vaateet digitaalisten palveluiden saavutettavuudelle
• NIS2-direktiivi, joka asettaa yrityksille vaatimuksia liittyen tietoturvaan ja sen johtamiseen

Sääntely vie rahaa ja yritysten asiantuntijoiden huomion pois tärkeimmästä

Kaikki nämä säännökset on laadittu hyvässä tarkoituksessa. Tavoitteena on ollut vahvistaa EU-kansalaisten asemaa ja oikeuksia.

Säännökset kuitenkin aiheuttavat yrityksille mittavia kustannuksia. Ne myös ovat ohjanneet yrityksissä työskentelevien ihmisten huomiota byrokratiasta selviytymiseen kasvun ja uusien ideoiden löytämisen sijaan. Olen viime vuodet omakohtaisesti todistanut tätä työskennellessäni lukuisten suomalaisyritysten digipalveluiden kehityksen parissa.

Aletaanko säännöstöä karsia, vaikka osa siitä on vasta tulossa voimaan?

Samalla kun säännöksiä kerrotaan karsittavan, osa niistä on vasta tulossa voimaan. Esimerkkinä tästä ovat EU-lähtöiset saavutettavuusvaatimukset, jotka laajenevat koskemaan mm. kuluttajia palvelevia yksityisiä verkkokauppoja kesäkuussa 2025. Vaatimusten täysimittainen täyttäminen edellyttää investointeja, jotka ovat mittavia suhteutettuna erityisesti pienten verkkokauppojen myyntiin.

Suuri kysymys nyt kuuluukin: Tarttuuko EU-komissio näiden säännösten karsintaan ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Ajetaanko jotain säädöksiä kokonaan alas, rajataanko niiden soveltamisalaa tai löyhennetäänkö vaatimuksia? Kaikki nämä vaihtoehdot tarkoittaisivat dramaattista käännöstä verrattuna siihen, mitä olemme EU:lta oppineet odottamaan. Mutta juuri tällaisista toimista on kyse, mikäli komissio haluaa kertomallaan tavalla merkittävästi karsia liiketoimintaa rajoittavaa byrokratiaa.

Suomalaisyrityksille ainoa pysyvä asia on muutos

Kaikissa vaihtoehdoissa suomalaisten yritysten on sopeutettava toimintaansa ja arvioitava, onko prosesseja tai esimerkiksi tulevien digipalveluhankkeiden vaatimuksia kevennettävä. Nämä muutokset osuvat tilanteeseen, jossa moni yritys on juuri huoahtanut helpotuksesta ja päässyt keskittämään huomionsa muuhun kuin digitaalisia palveluita koskevien säädösten muutoksiin.

Entiseen tapaankin voi jatkaa, mutta tilanne muuttuu, kun kilpailijat alkavat saada toimintaansa lisätehoa keventyneiden vaatimusten hyödyntämisestä.

Suomessa viranomaiset valvovat säädösten noudattamista tunnollisesti

Kansalliset viranomaiset Suomessa ovat tarttuneet määrätietoisesti uusien digitaalista liiketoimintaa ohjaavien säännösten valvontaan. Suomalaisyrityksille on jaettu satojen tuhansien sakkoja säännösten vastaisesta toiminnasta mm. verkkopalveluiden evästeiden käyttöön ja henkilötietojen hyödyntämiseen liittyen. Tietosuojavaltuutetun sakot Verkkokauppa.comille ovat tästä yksi esimerkki. EU-tasolla on jaettu mittaluokaltaan eri sfääreissä liikkuvia sakkoja vastaavista syistä.

Viranomaiset Suomessa ovat ottaneet kovan linjan ja jakaneet mittavia sakkoja – yrityksillä ei ole varaa suhtautua säännöksiin leväperäisesti

Tiukasta viranomaislinjasta johtuen suomalaisilla yrityksillä ei ole varaa suhtautua säännöksiin leväperäisesti, vaikka Brysselistä onkin nyt alkanut kuulua sääntelyn suhteen päinvastaista viestiä kuin ennen. Viranomaislinja perustellusti noudattaa aina kulloistakin lainsäädäntöä.

Kiintoisaa on myös se, että Eurooppaan on syntynyt tuhansittain työpaikkoja EU-säännösten asiantuntijoille. Nämä asiantuntijat seuraavat tarkalla korvalla, mitä EU-komissio kertoo säännösten karsimisessa. Heistä moni oletettavasti profiloituu myös säännösten purkamisen äänekkäänä vastustajana.

Tarvitsemme talouskasvua ja ennakoitavan liiketoimintaympäristön

Suomi ja suomalaiset yritykset tarvitsevat talouskasvua. Nykyisessä taloustilanteessa jokainen näkee, mitä talouskasvun puute saa aikaan. Asiantuntijoiden kesken vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että liiketoiminnan sääntely ei ole kasvun moottori, vaan päinvastoin. Nyt myös EU-komissio on lausunut tämän ääneen.

Sääntelyn hallitussa karsimisessa talouskasvun vuoksi on ideaa. Toisaalta ennakoitavuus on liiketoiminnan menestykselle keskeistä. Yritysten etu ei ole se, että ensin innolla kasvatetaan säännöstöä ja sitten muutamaa vuotta myöhemmin sitä aletaan vastaavalla innolla purkaa.

Se tuntuu erikoiselta, että kaksi peräkkäistä saman puheenjohtajan luotsaamaa EU-komissiota linjaa sääntelystä kovin eri tavalla. Yhdysvalloissa on muodostunut jo (kyseenalaiseksi) perinteeksi, että uusi hallinto peruu edeltäjänsä laatimaa lainsäädäntöä, mutta siellä tilanne tulee vastaan, kun hallinnon vetäjän puolue vaihtuu.

Toisaalta ei käy EU-komissiota tai kansallisia päättäjiämme kateeksi, kun he koettavat löytää talouskasvun eväitä ja sääntelyn kultaista keskitietä maailmanpolitiikan myrskyjen raivotessa.

Allekirjoittaneen kainona toiveena on Eurooppa, joka tarjoaa nykyistä ravitsevammat eväät talouskasvuun ja tuottaa ennakoitavissa olevaa lainsäädäntöä, joka yhdistää tasapainoisesti kansalaisten ja vastuullisesti toimivien yritysten edut.

Tilaa Karhulla on asiaa -uutiskirje, ja pysyt perillä digisäännösten käänteistä

Noin kerran kuukaudessa lähetettävä uutiskirjeemme tarjoaa yhteenvedon sisällöistä Karhulla on asiaa -blogista, jossa seuraamme tiiviisti digitaalisten palveluiden trendejä ja säännöksiä.