Saa­vu­tet­ta­vuus­di­rek­tii­vi vaikuttaa syyskuusta eteenpäin jul­kais­ta­viin verk­ko­pal­ve­lui­hin – tu­li­lin­jal­la tuhansia or­ga­ni­saa­tioi­ta

Saavutettavuusdirektiivi ja sen toimeenpaneva kotimainen lainsäädäntö eivät koske kaikkia organisaatioita, mutta niillä voi olla GDPR:ää suurempia vaikutuksia nettisivujen ja muiden digitaalisten palveluiden suunnitteluun, rakentamiseen ja päivittämiseen. Tässä kirjoituksessa keskityn verkkopalveluja koskeviin vaikutuksiin.

Mikä saavutettavuusdirektiivin idea on

Saavutettavuusdirektiivillä halutaan taata kaikille EU-kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet käyttää digitaalisia palveluita. Direktiivillä on hyvät edellytykset parantaa esimerkiksi vanhusten ja vammaisten edellytyksiä toimia digitaalisessa yhteiskunnassa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden lisäksi halutaan parantaa digipalveluiden laatua ja tehostaa EU:n sisämarkkinoiden toimintaa. Tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia.

Ketä saavutettavuusdirektiivi koskee

Direktiivin koskee lähtökohtaisesti julkisten viranomaisten digitaalisia palveluita. Mutta asia ei ole aivan yksinkertainen, koska direktiivin piirissä ovat kaikki julkista hallintotehtävää hoitavat organisaatiot. Suomessa saavutettavuusdirektiivin piiriin tulee tuhansia organisaatioita kyläkouluista ministeriöihin, metsänhoitoyhdistyksistä (muokkaus 23.3.2020: Aluehallintovirasto on poistanut metsänhoitoyhdistykset saavutettavuusvaatimusten piirissä olevien organisaatioiden listalta) SPR:ään ja katsastuskonttoreista tapaturmavakuuttajiin.

Valtiovarainministeriön selkeällä saavutettavuusdirektiivisivulla kerrotaan vaatimusten koskevan mm. seuraavia organisaatioita:

• Julkiset viranomaiset
• Kunnalliset liikelaitokset
• Itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset
• Koulut, ammattikorkeakoulut ja yliopistot
• Julkisoikeudelliset yhdistykset
• Lakisääteisiä tehtäviä hoitavat yhtiöt

Vielä valmistelussa oleva kotimainen lakiehdotus on tuomassa mukaan myös:

• Julkisoikeudelliset laitokset, mukaanlukien julkiset yritykset
• Finanssiyritykset peruspankkipalveluiden osalta
• Vahvan sähköisen tunnistamisen palvelut, varsinaisen tunnistamisen osalta
• Järjestöt ja muut kolmannen sektorin organisaatiot, jotka saavat julkista tukea nimenomaan verkkosivujen rakentamiseen

Valtaosa puhtaasti yksityisomistuksessa olevista yrityksistä, joilla ei ole minkäänlaisia lakisääteisiä palveluita, näyttäisi jäävän säätelyn ulkopuolelle.

Direktiivin vaikutukset ulottuvat julkisia palveluita laajemmalle

Uskon, että saavutettavuusdirektiivin vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin vain julkisia tehtäviä hoitavien organisaatioiden digipalveluihin. Direktiivin asettamat vaatimukset (niistä kohta lisää) vaikuttavat verkkosivujen ja muiden digipalveluiden rakentamiseen ja kehittämiseen monin tavoin. 

Alan toimistojen ja asiantuntijoiden voi olla helpompaa toimia niin, että kaikki tai lähes kaikki uudet digipalvelut suunnitellaan ja tuotetaan noudattamaan samoja standardeja.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Saavutettavuusdirektiivi koskee tuhansia organisaatioita kyläkouluista ministeriöihin, metsänhoitoyhdistyksistä SPR:ään ja katsastuskonttoreista tapaturmavakuuttajiin.

Mitä vaatimuksia direktiivi asettaa digitaalisille palveluille

Saavutettavuusdirektiivi asettaa pitkän listan vaatimuksia, jotka koskevat nettisivujen ja muiden digipalveluiden suunnittelua, teknistä tuotantoa sekä sisällöntuotantoa ja päivittämistä. Monet vaatimukset ovat ensisijaisesti toimintatapakysymyksiä – asiat pitää vain tehdä tietyllä tavalla. Osa kuitenkin tuo digiprojekteihin lisää työtä.

Direktiivin laatijat ovat järkevästi päätyneet ratkaisuun, jossa vaatimukset ovat samat kuin jo lähes 10 vuotta voimassa olleessa ja yleisesti käytetyssä kansainvälisessä WCAG 2.0 -standardissa ja sen tasossa AA. WCAG 2.0 -standardi on ollut vaatimuksena jo vuosien ajan osassa julkisia verkkosivutarjouskilpailuja.

Omassa arvioinnissamme olemme jakaneet direktiivin vaatimukset kolmeen ryhmään.

1. Design-vaatimukset


Digipalvelun visuaalisuudelle ja käyttökokemukselle asetetaan useita konkreettisia vaatimuksia. Esimerkiksi valikoiden logiikan tulee olla sivustolla yhtenäinen ja tekstin tulee erottua riittävän kirkkaana taustasta. Nämä vaatimukset ovat sellaisia, jotka verkkopalvelun suunnittelijan tulee tietää, sisäistää ja hyväksyä. Digitaalisen käyttökokemuksen suunnittelu vaatii jatkossa entistäkin enemmän erityisosaamista.

2. Teknologiset vaatimukset


Kymmenet vaatimukset koskevat verkkosivuston teknistä suunnittelua ja toteutusta. Palvelun tulee olla web-standardien mukainen ja siihen tutustumisen pitää onnistua sujuvasti myös mm. puhesyntetisaattorilla. Esimerkiksi valikot, otsikointi ja leipätekstit tulee lähdekoodissa muodostaa standardoidulla tavalla. Sekä koodaustyön että testauksen vaatimukset kasvavat.

3. Sisältötyötä koskevat vaatimukset


Direktiivi tuo myös vaatimuksia sisällöntuotantoon ja sisällönsyöttöön. Esimerkki linkkitekstit tulee aina kirjoittaa kuvaaviksi ja videoiden olennaisin sisältö on viestittävä myös tekstimuodossa. Työtä ja koulutustarvetta tulee jonkin verran lisää.

Kaikki vaatimukset on listattuna suhteellisen selkeässä englanninkielisessä muodossa WCAG 2.0 -standardin nettisivulla.

Taas pääsee kirjoittamaan selostetta

Monen julkisen organisaation ja järjestön viestintätiimi kumppaneineen pääsee nyt myös työstämään uutta selostetta. Kokemukset yksityisyydensuojaselosteiden tuotannosta ovat monella tuoreessa muistissa. Direktiivi edellyttää, että mm. nettisivuilta löytyy saavutettavuusseloste. Sen sisältöä koskeva ohjeistus on luvassa EU-komissiolta vuoden 2018 aikana.

Milloin direktiivi alkaa vaikuttaa

Direktiivin säännökset tulevat voimaan yhtaikaa toimeenpanevan kotimaisen lain kanssa. Tässä tämänhetkinen arvioitu aikataulu:

• 01.09.2018 – Toimeenpaneva laki tulee todennäköisesti voimaan Suomessa
• 23.09.2018 – Uusien julkaistavien verkkopalveluiden tulee olla direktiivin mukaisia
• 23.09.2019 – Uudet tai perinpohjaisesti uusittavat intranetit tulevat säännösten piiriin
• 23.09.2020 – Myös ennen syyskuuta 2018 julkaistut palvelut tulevat säännösten piiriin
• 23.06.2021 – Mobiilisovellukset tulevat säännösten piiriin 

Jos olet uudistamassa julkisen sektorin tai muuta saavutettavuusdirektiivin piirissä olevaa verkkosivustoa ja projekti valmistuu 23.9. jälkeen, sivuston tulee olla direktiivin vaatimusten mukainen. Ennen syyskuuta julkaistujen verkkopalveluiden tulee olla direktiivikelpoisia syyskuussa 2020.

Ota meihin yhteyttä, jos saavutettavuusdirektiivi herättää kysymyksiä. Autamme mielellämme.