Sosiaaliseen mediaan tuotetun sisällön hyödyntäminen verkkosivustolle upotetun someseinän avulla
Sivustoilla on voinut nähdä vuosien mittaan sosiaalisen median julkaisuja kerääviä syötteitä. Esittelemme tässä blogikirjoituksessa mistä someseinissä on kyse, miten sellaisen saa käyttöön ja mitä se käytännössä vaatii ollakseen hyödyksi.
Somesisältöseinä on ominaisuus, jolla voi tuoda sosiaalisen median julkaisuja näkyviin kyseisen palvelun ulkopuolelle, kuten omalle verkkosivustolle niin sanotulle someseinälle, joka päivittyy automaattisesti ja suhteellisen reaaliaikaisesti. Sisältöseinän voi hankkia helpoiten jonkun sitä tarjoavan palvelun kautta, kuten Juicerin tai Flocklerin. Yleensä tämä tarkoittaa rekisteröitymistä valitsemaansa palveluun, haluamansa tilaustason ostoa ja palvelusta saadun someseinän asennuskoodin lisäämistä sivustolle.
Someseinille, eli niin sanottuihin somesyötteisiin, voi nostaa sosiaalisen median julkaisuja yleensä joko käyttäjä- ja/tai hashtag-pohjaisesti joko yhdestä tai useammasta lähteestä. Jos haluaa nostaa seinälle jonkun tietyn profiilin julkaisuja, tulee sinulla olla sen ylläpitoon oikeudet. Hashtagien käyttäminen ja niillä sisällön poimiminen on vapaampaa.
Yleisimpiä lähteitä, joista julkaisuja nostetaan ovat Instagram, X (entinen Twitter) ja Facebook sekä LinkedIn, miksei myös YouTube.
Someseinän hyödyt? Kenelle se sopii?
Someseinä on parhaimmillaan, kun se on visuaalisesti vakuuttava, ajantasainen ja tukee yrityksen brändiviestintää. Eli jos yritys tuottaa valmiiksi luovaa ja kiinnostavaa sisältöä sosiaaliseen mediaansa ja haluaa tuoda sitä esiin, voi ollakin hyötyä nostaa somesyöte vaikka sivuston etusivun päätteeksi houkuttelemaan kävijää tutustumaan myös tahon muiden alustojen julkaisuihin. Usealla sivustolla olemmekin todenneet, että someseinällä kannustetaan tehokkaammin kävijöitä vierailemaan yrityksen somekanavissa pelkkiin somekanaville vieviin ikonilinkkeihin verrattuna. Etusivulle someseinä tuo myös eloa, mikäli siellä ei ole mitään sellaista sisältöä, joka päivittyy luontevan säännöllisesti.
No minkälaista sisältöä sinne sitten kannattaisi nostaa?
Omalle sivustolle lisätystä some-feedistä lienee eniten hyötyä organisaatiolle, jolla on aktiivinen ja kekseliäs oma sisällöntuottaja tai jonka ympärillä on someen arvokasta sisältöä jatkuvasti tuottava yhteisö, kuten lojaali asiakaskunta, jäseniä, vaikuttajia tai yhteistyökumppaneita. Selkeä esimerkki on designbrändi, joka voi poimia seinälleen tietyllä hashtagilla merkittyjä kuvia Instagramista – kauniita kuvia, joissa esiintyy heidän tuotteitaan niiden arkisessa ympäristössään, oikeiden ihmisten elämissä. Tieto siitä, että oma kuva voi päästä ihailemansa yrityksen sivustolle motivoinee jotakin käyttäjäkuntaa tuottamaan sisältöä aktiivisesti.
Muita esimerkkejä inspiroivan kuluttajabrändin lisäksi voisi olla vaikka
- jokin osallistava järjestö, jolla on aktiivisia someen postaavia sidosryhmiä, voisi tuoda näkyviin, miten toiminta näkyy sen jäsenten ja muiden asiasta kiinnostuneiden teoissa
- ”kuivan” alan yritys, josta löytyy tyyppi, joka innostuneesti tuottaa Instagramiin hauskaa somemateriaalia työarjesta, voisi hyötyä näistä postauksista tuoden niitä esille vaikka Ura-sivullaan – potentiaalinen työntekijä saa paremman kuvan siitä, millainen työkulttuuri firmassa on.
Sitten ne haasteet
Aivan ensin on pohdittava, onko someseinän tuoma hyöty-vaiva-suhde ensinnäkään sopivaa luokkaa. Generaxionin blogiartikkelissa nostetaankin esille se, että someseinä ei välttämättä aina tuo itsessään paljoakaan hyötyä. Se houkuttelee sivustolla vierailevan kävijän helposti ulos sivustolta somen pariin, missä puolestaan on omat houkutuksensa, ja huomio voi herkästi ajautua pois organisaatiosta, jolloin asiakassuhteen luomista kohti käyvä tie risteytyy ja lähtee väärään suuntaan. Vastaavasti sosiaalisesta mediasta pyritään usein ohjaamaan kävijöitä sivustolle – mihin pingishetki loppuu? (No varmaan tosiaan siihen, kun kävijä klikkaa siitä someseinästä takaisin koukuttavien Instagram-reelien syövereihin.)
Toimivan ja palvelevan someseinän on oltava ajantasainen, etenkin jos siellä esitellään organisaation kuulumisia. Perässä laahava sisältö ei anna ainakaan aallon harjalla olevaa saati edes innostunutta mielikuvaa. Pysähtynyt sisältö voi johtua vaikka siitä, ettei sisältöä saada tuotettua tarpeeksi tai ettei someseinä jostain (teknisestä) syystä päivity. Vierailijan silmissä tämä voi vaikuttaa esim. siltä, että organisaatio on laiska tai sitä ei vain kiinnosta.
Sisällöntuotanto ja viestintä: Lue lisää
Suurin Huolenpidossa huomaamamme käyttäjien käytännön haaste onkin se, että yhteydet sometilien lähteisiin katkeavat yleensä muutaman kuukauden välein, mikä on Metan määrittämä ominaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että someseinän omistajan on säännöllisin väliajoin kirjauduttava esimerkiksi Juicerin päässä sisälle palveluun ja tehtävä linkitys sosiaalisen median lähteeseen uudestaan – tämä onnistuu tosin parilla nopealla klikkauksella, mutta unohtuu monelta päivittäjältä. Mikäli tätä ei tehdä, ei uusia julkaisuja enää päivity someseinälle ja se autioituu. Tämänkin tosin saa ratkaistua vaikka kalenterimuistutuksin.
Jos seinälle nostetaan organisaation viestintätiimin ulkopuolisen porukan tuottamaa sisältöä, on syytä seurata ja moderoida sisältöä. On oltava valmius reagoida ketterästi tarpeen tullen, mikäli seinälle nousee jotain ei-toivottua sisältöä. Lisäksi on toki huomioitava myös tekijänoikeudet – onko julkaisun alkujaankaan tehnyt käyttäjä luonut postaamaansa materiaalin ja jos on, haluaako hän edes, että sitä näytetään yrityksen sivustolla?
Someseinää vaatiikin jatkuvaa seurantaa ja reagoimista eikä sitä kannata vain asentaa ja jättää niille sijoilleen. Ne vaativat rutiineja ja resursseja.
Lisäys 20.9.24: Eräs lukijamme nosti esiin teknisemmän haasteen; kysymyksen someseinien vaikutuksesta hakukonenäkyvyyteen. Mikäli seinän myötä sivu latautuu hitaasti, eivät hakukoneet katso tätä hyvällä, ja sivun sijoitus hakutuloksissa voi heikentyä. On tärkeä siis varmistaa, ettei sivuston suorituskyky kärsi lisäyksen myötä. Oman kokemuksemme mukaan someseinät eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet haittaa hakukonenäkyvyyteen – toki tähtäämmekin toteutuksissa siihen, ettei suorituskyky heikkene.
Someseinä kiinnostaa! Miten lähden liikkeelle?
Someseinän hankkiminen lienee helpointa siihen erikoistuneen palveluntarjoajan kautta – silloin otetaan huomioon somelähteiden rajapintojen jatkuvat muutokset ja pidetään huolta, että toteutus pysyy ajan tasalla. Palveluntarjoajia on useita ja suosittelemme kartoittamaan, mikä niistä palvelee tarpeitasi parhaiten. Vertaile myös palveluntarjoajan omien tilausten/suunnitelmien/pakettien hintaeroja ja tutustu siihen, mitä ne sisältävät.
Monilla asiakkaillamme on käytössä Juicer. Palvelu on helppo ja nopea ottaa käyttöön sekä siellä on tarjolla kattavat oppaat sekä asiakaspalvelu. Tilaustasoja on useita, joista voi valita mieleisensä.
Myös suomalainen Flockler on käytössä asiakkaillamme. Tämäkin on näppärä ottaa käyttöön ja palvelu on toteutettu asiakaslähtöisesti – asiakaspalvelu- ja tuki onkin ollut aivan huippua (ja sitä saa suomeksi!).
Kun olet valinnut haluamasi palveluntarjoajan, antaa se toki tarkemmat ohjeet siihen, miten someseinän saat sivustollesi näkyviin. Yleensä valmis skripti lisätään sivuston koodiin eikä onnistu välttämättä ihan perus sisällönpäivittäjältä. Someseinän käyttöönotto hoituu meillä Karhulla näppärästi Huolenpitotiimin kautta, joka opastaa muutenkin niiden käytössä mielellään.
No – ottaako vai eikö ottaa?
Kertaus on opintojen äiti: someseinää pohtiessa on hyvä harkita, tuoko se oikeasti hyötyä sivustolla omalle organisaatiolle. Onko resursseja tarpeeksi ja valmiutta katsoa sen perään ja varmistaa syötteen tarkoituksenmukaisuus? Toisaalta ei minun tarvitse pelotella seinän hankkimisen kanssa – sosiaalisen median sisältöseinän käyttöönotto ei ole mikään peruuttamaton teko. Sitä kannattaa ihmeessä testata (sitä varten on niitä kokeilujaksoja!), mikäli se tuntuisi hauskalta suhteellisen järkevältä lisäykseltä verkkosivustolle. Sellainen on monilla huolenpidossamme olevilla verkkosivustoilla käytössä!
