Tiedosta hyvinvointia
Tiedätkö sinä, mitkä asiat vaikuttavat hyvinvointiisi? Tiedetäänkö työpaikoilla, mitkä asiat vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin? Mistä näihin asioihin voi edes saada kattavaa tietoa?
Haastavia kysymyksiä, joihin ei ole yksinkertaisia vastauksia tai yksinkertaisia työkaluja avuksi. Me Karhulla olemme lähteneet selvittämään tätä koko kokonaisuutta yhdessä työntekijöidemme kanssa. Lähde mukaan kurkistamaan tähänastiselle hyvinvoinnin matkallemme.
Hanke hyvinvoinnin takana
Hyvinvoinnin kokonaisuus on laaja, joten koimme Karhulla vahvasti, että tarvitsemme kumppanin ja hankkeen, jonka avulla pääsemme hyvinvoinnin matkalle keskittyen oikeisiin asioihin. Tiedosta hyvinvointia -hanke on pyörinyt meillä Karhulla tähän mennessä puoli vuotta ja jatkuu koko vuoden 2022. Hanke on toteutettu Firstbeatin kanssa ja olemme saaneet rahoitusta myös Veritas Eläkevakuutuksen kautta.
Haluamme Firstbeat-mittauksen avulla antaa henkilöstöllemme tietoa omien valintojen tärkeydestä oman työkyvyn johtamisessa. Etätyössä etenkin on tärkeää huomioida, että työ- ja vapaa-ajan ero voi hämärtyä. Haluamme tarjota tietoa henkilöstölle sekä yritykselle myös työpäivän aikana sekä sen ulkopuolella tapahtuvasta palautumisesta ja etsiä keinoja sen parantamiseksi.
Jokaisen työntekijän apuna
Tiedosta hyvinvointia -hankkeen kautta haluamme parantaa henkilöstön itsetuntemusta ja tietoisuutta työstä palautumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä aktivoida heitä panostamaan omaan hyvinvointiinsa. Firstbeat-mittaus antaa konkreettista tietoa henkilön kuormittumiseen ja palautumiseen liittyvistä tekijöistä. Tämän tiedon pohjalta henkilöllä on mahdollisuus muuttaa omia elintapojaan kohti parempaa hyvinvointia.
Yrityksen kompassina
Yrityksenä haluamme saada paremman yleistason näkyvyyden henkilöstön vointiin ja kehittää olemassa olevia sekä uusia työkaluja työkyvyn ja -motivaation ylläpitämiseen sekä parantamiseen. Firstbeat-mittaus antaa tätä näkyvyyttä hankkeen aikana ja mittaustuloksia voidaan verrata mm. työkuormitukseen arjessamme.
Tietoon nojautuen me yrityksenä voimme tarjota tarvittaessa työntekijöillemme lisää tukea ja tietoa työkykyriskien ehkäisemiseksi.
Mitä näemme datasta?
Henkilökohtaisissa tuloksissa jokainen näkee mittauksen ajalta oman hyvinvointinsa tilanteen unen, palautumisen ja aktiivisuuden osalta. Nämä tulokset jakautuvat eri väriluokkiin. Jos tulos on vihreällä, on tilanne varsin positiivinen ja keltaisella taas mennään keskitasolla. Mutta, jos mittauksen tulokset ovat punaisella, tulee hälytyskellojen soida. Jos esimerkiksi henkilön kuormitus on ollut vahvaa ja palautuminen heikkoa, voi myös Firstbeat antaa henkilölle suoran ilmoituksen huolestaan.
Yksilö
Jokainen näkee jokaisen mittauksen tuloksena mm. omat palauttavimmat sekä kuormittavimmat hetket kultakin päivältä. Jotta omien kuormitustekijöiden sekä palautumiseen vaikuttavien asioiden tunnistaminen helpottuisi, on mittausten aikana mahdollista tehdä myös päiväkirjamerkintöjä. Etenkin unen, työpäivän, liikunnan ja muun päivän aikana toistuvan tekemisen vaikutusten kannalta on hyvä kirjata tiedot päiväkirjaan, jolloin voi seurata niiden vaikutuksia. Henkilö näkee myös omat mittaustrendinsä, kun mittauksia on takana useampia, jolloin ison kuvan hahmottaminen helpottuu.
Yhteisö
Työantajan puolella näemme koko yhteisön tulokset sekä tilannekuvan kuukausitasolla. Emme siis näe koskaan yksilökohtaisia tuloksia. Näemme paljon samoja tietoja kokonaisuutena, mitä jokainen näkee henkilökohtaisella tasolla: stressin ja palautumisen sekä unen ja liikunnan tilanteen. Yrityksenä saamme tietoomme lisäksi yhden kokonaisarvon, joka osoittaa työntekijöiden yleisen hyvinvoinnin kaikkien kyseisen kuun mittausten tietojen pohjalta. Yhteisön kannalta saamme myös tietoa työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin tilanteesta jokaisen itsearvion perusteella.
Pelkkä datan tuijottelu ei välttämättä auta tekemään konkreettisia muutoksia hyvinvoinnin matkalla.
Tietoa datan tueksi
Pelkkä datan tuijottelu ei välttämättä auta tekemään konkreettisia muutoksia hyvinvoinnin matkalla, joten olemme Karhulla panostaneet hankkeen ajan erityisesti myös luentoihin ja muuhun lisätietoon uneen, kuormitustekijöihin, ravintoon ja fyysiseen aktiivisuuteen liittyen. Tarjoamme koko henkilöstöllemme kvartaaleittain syvällisemmän luennon jostain edellisistä aiheista. Piakkoin meillä onkin tulossa osallistava luento unesta ja palautumisesta.
Pienet askeleet matkan varrella
Luentojen lisäksi olemme nostaneen esille pienemmissä tärpeissä tietoa mm. siitä, miten voisi päästä taas mukaan liikunnan pariin, miten hengittäminen vaikuttaa palautumiseen, miten innostua kokkaamisesta ja monia muita. Tarjoamme myös kuukausittaisia tietoiskuja hankkeen aiheista, jolloin voimme kokoontua yhteen ja jakaa kokemuksia sekä keskustella yhdessä.
Räätälöimme kaikkea datan tueksi tarjottua tietoa palautteen sekä mittaustulosten perusteella. Saimme hankkeen alussa palautetta, että useammalla on liikunnan pariin palaamisen kanssa haasteita, joten päätimme järjestää tueksi lajikokeiluja. Olemme käyneet jo pelaamassa curlingia ja kokeilemassa trampoliinitemppuja, seuraavaksi suuntaamme maahockeyn pariin.
Mitä olemme oppineet tähän mennessä?
Olemme keskustelleet paljon siitä, että jokainen mittaus ja jokaisen mittauksen tilanne on arvokasta tietoa yksilön sekä yhteisön kannalta. Yksilönä saattaa ajatella, että haluan saada vain parhaimpia tuloksia ja monipuoliset mittaustilanteet voivat jäädä sen jalkoihin. Jos viikosta on oman arvion mukaan tulossa tiukempi, on hyvä saada tietoa myös sen aikana palautumisesta ja nähdä kokonaisvaikutus. Tai, jos ei tiedä, kuinka viikonlopun menot vaikuttavat omaan kokonaispalautumiseen, voi mitata vain vapaa-aikaakin.
Datasta konkretiaa
Olemme voineet analysoida mittausten tuloksista konkreettisia asioita. Liikunnan riemua on ollut näköpiirissä. Liikunnan määrä on kasvanut, kun aurinko on alkanut paistamaan ja rajoituksiakaan ei ole toviin ollut. Palautumiseen voivat vaikuttaa yllättävätkin asiat. Eräs työntekijämme kertoi, kuinka hänen kehonsa palautuu aina Big Bang Theory -ohjelmaa katsoessa. Ja toinen kertoi, kuinka koodaaminen on hänelle aina palauttavaa. Toisaalta huolenpidon team lead Inari huomasi palautuvansa mittauksen mukaan aina kello 15-19 välillä riippumatta siitä istuiko palavereissa vai tekikö ajatustyötä. Hänen huomiotaan tuki myös oivallus siitä, että työ on tosiaan tehokkainta tuona aikana. Olen itsekin muuttanut tapojani tulosten perusteella, entisen iltavirkun rytmi on kääntynyt aikaisempaan iltaan ja pidempiin uniin.
Yhteisössä olemme huomanneet, että hyvinvoinnista puhutaan entistä enemmän. Olemme huomanneet, että työntekijöitämme todella kiinnostaa oma hyvinvointi ja sen edistäminen ja sen vuoksi onkin tärkeää, että työnantajana tuemme sitä.
