Viestinnän trendit 2019 – vaalit, videot ja jatkuvasti muuttuva some

Näihin kysymyksiin on vaikeaa vastata yleispätevästi. Monet viestinnän lainalaisuudet pitävät paikkansa aina, eivätkä isot faktat suuresti muutu. Viestinnän trendit liittyvät enemmänkin kanaviin – vaikkapa siihen, mikä some-kanava juuri nyt on eri kohderyhmien suosiossa – tai viestinnän sisältöihin, eli siihen, mistä mediassa tai julkisessa keskustelussa juuri nyt ollaan kiinnostuneita. Viestintä on nykyisin valtaosin digitaalista. Digitaalista ja analogista viestintää ei oikeastaan voi enää erottaa toisistaan. Seuraavassa listassa läpikäyn asioita, joista osaa voi pitää trendeinä eli ajankohtaisina asioina, kun taas osa listassa mainituista aiheista on aina tärkeitä.

1. Aktiivisuus kannattaa aina

Kuten muussakin elämässä, viestinnässä pätee eräs perussääntö: ole mieluummin aktiivinen kuin passiivinen. Aktiivisuus on aina trendikästä. Toimittajat eivät soittele sinulle päin, ellet ole töissä jossain poikkeuksellisen kiinnostavassa tai ajankohtaisessa organisaatiossa. Ja jos soittelevatkin, niin heidän kiinnostuksensa on usein kriittistä, eli yhteydenotot ovat epätoivottuja. Uutisia kun valitettavasti kirjoitetaan enimmäkseen ikävistä aiheista. Jos siis tavoitteenasi on edustamasi organisaation saaminen näkyville positiivisessa valossa, älä jää odottamaan, vaan ryhdy aktiiviseksi. Jos et tiedä, mitä se käytännössä tarkoittaa, hanki itsellesi kumppani, esimerkiksi viestintätoimisto. Pähkinänkuoressa sanottuna aktiivisuus pitää sisällään mm. seuraavia asioita: mediasuhteiden luomista, viestien muotoilua, tärkeimpien viestintäkanavien läpikäyntiä, puhehenkilöiden valintaa sekä valmennusta median kohtaamiseen ja aktiivisia operaatioita median suuntaan itselle tärkeiden asioiden esiintuomiseksi.

2. Vaalit

Vaalivuosi sähköistää useimpien organisaatioiden tekemistä. Monet asiat menevät uusiksi, kun ylin poliittinen valta vaihtuu. Hallitusohjelmaan halutaan saada läpi itselle tärkeitä asioita. Uusiin poliittisiin päättäjiin pitäisi muodostaa yhteys, sekä saada käsitys siitä, mikä päättäjiä kiinnostaa ja mikä ei. Tiedätkö sinä, ketkä päättäjät ovat organisaatiosi kannalta tärkeimpiä? Mitä asioita yrityksesi haluaisi nähdä seuraavassa hallitusohjelmassa?

3. Vastuullisuus

Joskus takavuosina yritysvastuullisuus oli irrallinen pakkopulla yritysten elämässä. Julkaistiin yritysvastuuraportti, puhuttiin yritysvastuusta juhlapuheissa ja muuta yhtä marginaalista. Maailma on kuitenkin muuttunut suuntaan, jossa yrityksiltä edellytetään aivan uudenlaista vastuullisuutta arkipäivän tekemisissä. Muutospaineen on luonut ennen kaikkea sosiaalinen media. Kun kuka tahansa voi nostaa issuen mistä tahansa asiasta koska vain, tulipalo voi syttyä hetkellä millä hyvänsä. Siksi kriisiviestintävalmiudet on syytä synnyttää tai päivittää viimeistään nyt.

4. Me-too

Yhdysvalloista lähtenyt ja Suomeen viime talvena rantautunut me-too -keskustelu ei todennäköisesti ollut hetkellinen trendi. Paluuta vanhoihin aikoihin ei onneksi ole. Siitä pitää huolen esimerkiksi sosiaalinen media. Myös toimittajat ovat herkistyneet seuraamaan syrjimis- ja tasa-arvoasioita. Ne eivät ole menossa pois päiväjärjestyksestä, ja se on hienoa. Pidä siis nämä asiat omallakin kartalla.

5. Ilmastonmuutos

Päiväjärjestyksestä ei ole pois menossa toinenkaan asia: ilmastonmuutos. Tässä välissä oli muutama vuosi, kun kansainvälinen talouslama vei huomiota pois ympäristöasioilta, mutta viimeistään tuorein ilmastopaneeli IPCC:n raportti avasi hitaimpienkin silmät: odottamiseen ei ole aikaa. Kierrättäminen, kestävä kulutus, materiaalivalinnat, matkustuskäytännöt, ja niin edelleen ja niin edelleen – näitä asioita emme voi siirtää tulevien sukupolvien niskoille. Näistä pitää myös osata viestiä. Puhumalla ilmastonmuutoksesta relevantisti voit myös saada median kiinnostumaan itsestäsi.

6. Videot

YouTube ja maksulliset suoratoistopalvelut kuten Netflix ovat kasvattaneet dramaattisesti liikkuvan kuvan kulutusta. Tutkimusten mukaan noin kolmannes ihmisistä sanoo tv-sisältöjen katsomisen lisääntyneen, ja noin joka viidennes on lisännyt nettivideoiden katsomistaan. Omia viestejään esiin tuovien organisaatioiden on sopeuduttava tähän. Se tarkoittaa sitä, että asiat pitää esittää yhä useammin videomuodossa. Tiettyjen kohderyhmien, kuten nuorten, kohdalla video on jopa ensisijainen esitysmuoto. Myös mediassa – myös perinteisessä printtimediassa – liikkuvan kuvan osuus on viime vuosina huomattavasti lisääntynyt. Viestinnän kannalta tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että video-osaajien rekrytointi on tullut tärkeäksi. Näkemystä ja tietotaitoa tarvitaan.

7. Ikuisesti muuttuva some

Sosiaalinen media on ollut viimeisen kymmenen vuoden menestystarina. Ihmisten välinen viestintä on siirtynyt ensin Facebookin ja Twitterin kaltaisille isoille some-foorumeille ja viime aikoina yhä pienempiin kanaviin, kuten Facebook Messengeriin tai WhatsAppiin. Ainakin vanhemmissa ikäryhmissä on ollut huomattavissa myös jonkinlaista some-krapulaa. Valtavan alkuinnostuksen jälkeen ollaan siirrytty pitämään some-paastoja ja vetäydytty kokonaan joistakin kanavista. Mihin tämä kehitys on menossa? Häipyvätkö keski-ikäiset kokonaan somesta, tuleeko siitä kokonaan nuorten aluetta? Väheneekö sosiaalisen median valta ylipäätään? Esimerkiksi Facebook on ollut viime aikoina myös maineongelmissa. Varmaa on ainakin se, että sosiaalinen media muuttaa jatkuvasti muotoaan. Viiden–kymmenen vuoden päästä meillä on aivan eri kanavat kuin nyt; joukossa myös sellaisia, joista emme vielä ole kuulleetkaan.