Viisaampia verkkopalveluita tiedon voimalla – mitä se tarkoittaa käytännössä?
Timo Salminen
•
2
Digitoimisto Karhu Helsingissä lupaamme asiakkaillemme viisaampia verkkopalveluita tiedon voimalla. Allekirjoittanut on Karhun perustaja.
Edellä mainittu sanoitus oli keskeinen lopputulos strategiaprosessista, jossa sekä henkilöstömme että hallituksemme teki lujasti töitä tunnistaakseen Karhun vahvuudet ja tulevaisuuden suunnan. Alkuun meille itsellemmekin oli epäselvää, mitä kaikkea viisaampien verkkopalveluiden tekeminen tiedon voimalla voi tarkoittaa.
Tärkeimpiä tiedolla johtamisen välineitämme ovat käyttäjätutkimus, KPI-mittarit ja analytiikan asiantuntijaraportointi
Sittemmin olemme vieneet tiedon voimalla työskentelyä harppauksin eteenpäin ja nyt rohkenen latoa pöytään tärkeimmän lupauksemme konkreettiset sisällöt näinkin julkisella foorumilla.
Kertomuksessa tuon esiin tärkeimpiä tiedolla johtamisen välineitämme: käyttäjätutkimuksen, KPI-mittarit ja analytiikan asiantuntijaraportoinnin. Kerron, miten hyödynnämme tiedon voimaa verkkopalvelun elinkaaren eri vaiheissa, alkaen sen uudistamisesta.
Suunnittelemme uuden verkkopalvelunne tutkittuun tietoon perustuen
Uusien verkkopalveluiden konseptointi ja suunnittelu on leipälajimme. Tässä työssä perustamme päätökset dataan ja tutkittuun tietoon.
Suosittelemme, että jokainen suurempi verkkopalvelu-uudistus pohjustetaan käyttäjätutkimuksella, jolla kartoitetaan palvelun käyttäjien kiinnostuksen kohteet ja toiveet ja viitoitetaan uudistuksen suunta. Menetelmä on osoittanut toimivuutensa kerta toisensa jälkeen. Käyttäjätutkimus antaa selkänojan ja turvallisuuden tunteen niihin lukuisiin päätöksiin, joita verkkopalvelun uudistusprojektissa on tarpeen tehdä.
Kun vyön alla on yli 50 käyttäjätutkimusta, voimme luvata ymmärtävämme jo varsin hyvin verkkopalveluiden käyttöä ja käyttäjiä
Jokaista verkkopalvelu-uudistusta ei kuitenkaan päästä pohjustamaan käyttäjätutkimuksella – aikataulu, budjetti ja erinäiset muut tekijät tulevat silloin tällöin vastaan. Dataa ja tutkittua tietoa ei näissäkään tilanteissa unohdeta – hyödynnämme ymmärrystämme aiemmin tekemistämme vastaavien palveluiden käyttäjätutkimuksista ja analysoimme pienemmässä mittakaavassa dataa, jota palvelun nykytilasta on saatavilla.
Verkkopalvelun uudistusta pohjustavia käyttäjätutkimuksia olemme tehneet mittavan määrän. Blogissamme voi lukea tutkimustyön roolista mm. Atrian, Helsingin Sataman ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkosivu-uudistuksissa.
Määrittelemme verkkopalvelulle KPI-mittarit, joilla onnistumista mitataan
Jotta päätöksenteko perustuu tiedon voimaan, tarvitaan tiedon perustaksi dataa. Ja jotta verkkopalvelusta kertyvästä datasta osataan tunnistaa olennainen, on tarpeen määrittää menestykset mittarit eli KPI:t (key performance indicators).
KPI-mittareiden ansiosta analytiikan seurannassa päästään keskittymään olennaiseen ja tekemään perusteltuja päätöksiä.
Täydellisessä maailmassa KPI-mittareiden määrittely tehtäisiin jokaisen verkkopalvelun uudistuksen yhteydessä tai viimeistään jatkokehityksen perustaksi. KPI-määrittelyt ovatkin saavuttaneet viime aikoina vankan suosion. Yhä useamman asiakkaamme verkkopalvelun onnistumisia arvioidaan nyt mittaristolla, joka on suunnitelmallisesti määritelty ja organisaation strategisista tavoitteista johdettu.
Pelkkä kävijämäärä on päivä päivältä heikompi mittari verkkopalvelun menestykselle tekoälyn aikakaudella. Uskomme, että kävijämäärän sijaan tulee mitata merkityksellistä vuorovaikutusta verkkopalvelun kanssa.
Kollegani Tuomas kertoo tuoreessa blogikirjoituksessaan, miksi KPI-mittarit ovat tekoälyn aikakaudella entistäkin tärkeämmät.
Testaamme verkkopalvelu-uudistuksen onnistumista käyttäjätutkimuksella
Kun verkkopalvelu on julkaistu, suosittelemme uudistuksen onnistumisen arviointia käyttäjätutkimuksella 3-6 kuukauden kuluttua julkaisusta.
Erityisen kiinnostavia tuloksia uudistuksen jälkeinen käyttäjätutkimus tuottaa silloin, kun vertailukohdaksi päästään ottamaan uudistusta edeltävä tutkimus ja näiden kahden tutkimusasetelmat ovat keskenään linjassa.
On kutkuttavan jännittävää päästä vertailemaan verkkopalvelu-uudistusta edeltäneen ja sen jälkeen läpiviedyn käyttäjätutkimuksen tuloksia keskenään
Uudistuksen jälkeisellä tutkimuksella tunnistetaan uuden verkkopalvelun vahvuudet ja akuutit kehityskohteet. Tutkimus myös tuottaa tulokseksi konkreettisia suuntaviivoja pidemmän ajan jatkokehitykseen, selkeästi priorisoituna.
Tutkitulla tiedolla saadaan todennettua uudistuksessa saavutetut hyödyt ja arvioidaan projektin onnistumista tietoon pohjautuen. Se myös piirtää yhteisen tilannekuvan siitä, mihin kehityksessä on aiheellista keskittyä.
Käyttäjätutkimukset: Lue lisää
Asiantuntijamme jalostavat datan tiedoksi, joka antaa eväät optimoida verkkopalvelua paremmaksi
Tiedon voima on asiakkaidemme ulottuvilla kaikissa verkkopalvelun elinkaaren vaiheissa. Kannustamme hyödyntämään asiantuntijoidemme osaamista verkkopalveluiden analytiikan tulkitsemisessa.
Datatiimimme analysoi verkkopalvelun KPI-mittareiden ja muiden analytiikkalukujen kehitystä ja auttaa tunnistamaan huomionarvoiset muutokset ja ilmiöt. Kun oman verkkopalvelun tunnuslukuja pääsee asiantuntijamme johdolla vertailemaan alan yleisiin keskiarvoihin ja peilaamaan verkon käytön trendeihin, data asettuu perspektiiviin ja antaa pätevän pohjan päätöksenteolle.
Verkkopalvelun elinkaarella asiakkaamme hyödyntävät aktiivisesti seuraavia datan analysointiin perustuvia palveluitamme
- Karhun katse – analytiikan asiantuntijaraportointi
- Karhu Kaizen – verkkopalvelun jatkuva parantaminen tutkittuun tietoon perustuen
- Jatkuva hakukoneoptimointi eli SEO
Moni asiakkaamme sanoo, että nykymaailmassa on dataa enemmän kuin tarpeeksi. Arvoa saadaan, kun data jalostuu tiedoksi yhdessä asiantuntijan kanssa ja tietoa hyödynnetään kehityksen ohjauksessa.
Tutkimuksella tunnistamme verkkopalvelun elinkaaren vaiheen ja löydämme suunnan ja ideat jatkokehitykseen
Tutkittu tieto antaa asiakkaillemme eväät hahmottaa, missä elinkaaren vaiheessa heidän verkkopalvelunsa on. Käyttäjätutkimus kirkastaa tilannekuvan verkkopalvelun toimivuudesta ja kävijöiden tyytyväisyyden tasosta.
Tutkimustiedon perusteella on edellytykset arvioida sitä, onko verkkopalvelu syytä uudistaa vai keskittyä nykyisen kokonaisuuden jatkokehitykseen. Käyttäjätutkimus sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla oli tästä kiintoisa esimerkki.
Käyttäjätutkimuksen tuloksena saadaan arvio siitä, onko verkkopalvelu aika uudistaa vai onko syytä keskittyä jatkokehitykseen
Vakiintuneessa käytössä olevaa verkkopalvelua tutkimalla löydetään jatkokehityksen painopisteet ja saadaan nostettua esiin konkreettisia kehitysideoita. Taideyliopiston sivuston käyttäjätutkimus on esimerkki laajasta jatkokehitystä suuntaavien tutkimustemme joukosta.
Käyttäjätutkimus on kuin sveitsiläinen linkkuveitsi. Sitä voi hyödyntää missä tahansa verkkopalvelun elinkaaren vaiheessa. On kuitenkin olennaista päättää ennen tutkimusta, mitä sillä tavoitellaan: uudistuksen perustaa, jatkokehityksen suuntaa vai elinkaariarviota.
Haluatteko tehdä verkkopalvelustanne viisaamman tiedon voimalla?
Tässä kirjoituksessa olen kertonut, mitä tarkoitamme, kun puhumme viisaammista verkkopalveluista tiedon voimalla. Vaikuttaako työtapamme sellaiselta, joka voisi toimia teidän yrityksenne tai järjestönne verkkopalvelun uudistuksessa tai kehityksessä? Ota yhteyttä ja keskustellaan!
Timo Salminen asiakkuusjohtaja timo.salminen@karhuhelsinki.fi 050 518 0085
