Visuaalinen ilme osana verk­ko­si­vupro­jek­tia – näillä vinkeillä sivuston ulkoasusta tulee sellainen kuin visioit

Selkeät referenssit ja toiveet säästävät pettymyksiltä

Onnistuneen sivustouudistustuksen peruskivi muurataan projektin alkuvaiheessa. Määrittelyssä keskustellaan projektin päälinjoista, sen tavoitteista ja aikataulusta. Tässä vaiheessa on hyvä keskustella avoimesti siitä, mitä sivuston ulkoasulta toivotaan, ja mitä siellä taas ei saisi olla. Toiveita voidaan sanallistaa erilaisin kuvailevin adjektiivein, kuten vaikkapa selkeä, neutraali, ilmava, näyttävä, laadukas tai asiallinen. Asiakas voi itse esittää myös löytämiään referenssejä esteettisistä ja toimivista sivuista. Referenssien yhteydessä oleellista on osata kertoa, mikä tekee juuri siitä toimivan. Onko se kuvavalinnat, sommittelu, tilan käyttö, tyylikäs fontti vai animoidut napit? Kenties yleinen fiilis tai jokin yksityiskohta. Mikäli toivotaan “jotain hienoa” ilman konkreettisempaa kuvausta siitä, mitä hieno voisi tässä tapauksessa tarkoittaa, voi lopputulos yllättää negatiivisesti. Toinen ääripää on pikkutarkka ajatus ulkoasusta tai jo suunnitellut layoutit, jotka jättävät suunnittelijalle vain vähän liikkumavaraa. Kumpikaan ei ole optimaalinen tilanne. 

Graafinen ohjeisto ja brändimateriaali tukee suunnittelua ja pitää linjan yhteneväisenä

Jotta ulkoasujen suunnittelu lähtee jouhevasti liikkeelle heti alussa, olisi hyvä olla saatavilla ajantasainen graafinen ohjeisto ja tarvittavat materiaalit, kuten logo, ja mahdollisesti yrityksen omat, brandin mukaiset kuvat. Jos esimerkiksi valokuvat ovat merkittävässä roolissa saitilla ja niiden tyyli on tietynlainen, vaikuttaa se kokonaisuuden suunnitteluun. Jos suunnitteilla tai käynnissä on isompi ilmeuudistus, on järkevää viedä se ensin loppuun ja aloittaa sivuston ulkoasun suunnittelu vasta uuden ilmeen mukaisilla materiaaleilla. Muuta projektiin liittyvää suunnittelua ilmeuudistuksen keskeneräisyys ei tietenkään estä. 

Ulkoasun tärkein kohde on sivuston kävijä

Kun sivuston uusi ulkoasu on suunniteltu, se esitellään asiakkaalle, jonka jälkeen on ensimmäisen kommenttikierroksen vuoro. Oli yritys sitten muutaman tai muutaman tuhannen hengen kokoinen, kannattaa pitää mielessä, että sivuston on tarkoitus palvella sekä yrityksen että heidän asiakkaidensa tarpeita. Ei siis pidä ajatella, pitääkö itse henkilökohtaisesti tehdyistä ratkaisuista, vaan miettiä, palveleeko se yrityksen sivuilla kävijöitä, viestiikö yrityksen brändiä, välittääkö toivotun viestin tai onko se ymmärrettävä ja helppokäyttöinen. On hyvä muistella, mitä määrittelyssä on sovittu, ja tarkastella suunnitelmia siltä pohjalta.

Tässä vaiheessa silmä hakeutuu helposti valittuihin kuviin, väreihin ja typografiaan, mutta niiden lisäksi erityisen tärkeää on kiinnittää huomio rakenteeseen ja käytettävyyteen, joiden muokkaaminen jälkikäteen on hankalampaa. Nykyään julkisten organisaatioiden pitää ottaa huomioon digitaalisissa palveluissaan saavutettavuus, joka on hyvä huomioida heti alussa. Mikäli käytössä on ns. placeholder-kuvia ja mallitekstiä, ei niiden kommentoimiseen kannata uhrata aikaa, koska kuvat ja tekstit ovat helposti vaihdettavissa myöhemmin. Tästä poikkeuksena on isossa roolissa olevat elementit, kuten etusivun pääkuva, jonka lopullinen versio olisi hyvä olla malleissa aikaisessa vaiheessa.

Konkreettinen kritiikki auttaa löytämään yhteisen sävelen

Mitä kommentoinnissa ehdottomasti kannattaa välttää? Hankalin ja epäinformatiivisin mielipide kuuluu: “En pidä siitä, enkä osaa sanoa miksi”. Kyseessä on sama asia käänteisesti kuin referenssien tapauksessa, joista tykätään, muttei tiedetä minkä takia. Suunnittelija tai projektipäällikkö ei ole ajatustenlukija, joten jo pelkästään projektin aikataulussa pysymisen kannalta on hyvä välttää kommentointikierrosten määrää lisääviä epämääräisyyksiä ja olla sen sijaan mahdollisimman selväsanainen ja tarkka toiveistaan. Jos sanallistaminen on vaikeaa, voi käyttää kuvallista esimerkkiä tässäkin vaiheessa. (Mutta muista näyttää ne referenssikuvat ennen kuin suunnittelu alkaa!) 

Mitä seikkoja sitten voi tarkastella, jotta saadaan toiveista kiinni? Ainakin nämä on hyvä huomioida:

• Ovatko sivuston rakenne ja käytettävyys hyvät?
• Ovatko asiat loogisissa ja helposti löydettävissä paikoissa?
• Onko yleisilme brandin mukainen ja kuten määrittelyssä oli ehdotettu?
• Onko typografia toivotunlaista?
• Onko elementtien käyttö tarpeeksi vaihtelevaa, mutta kuitenkin selkeää?

Mikäli kuvien yleislinja poikkeaa siitä mitä toivotaan, sekin on hyvä huomata nyt, mutta yksittäisiin kuviin ei kannata jäädä kiinni. Omasta mausta irrottautuminen on hankalaa, mutta pienellä kuvittelulla se onnistuu. Itse laitan joskus työn joksikin aikaa sivuun ja palaan siihen sillä ajatuksella, että näen sen ensimmäistä kertaa, ulkopuolisen silmin. Ongelmakohdat tulevat silloin itselle helpommin näkyväksi. Yhteinen sävel yrityksen sisällä löytyy myös helpommin, kun haluttuja ominaisuuksia mietitään yrityksen brandi mielessä pitäen.